Author Archive for Tutti

Kesätyöt kasassa

Heippistäää teille ahkeroille blogin seuraajille!

Täällä kirjoittelee jälleen Mika miljoonien fanien ja lukijoiden painostuksesta. Kesätyöt ovat tältä vuodelta ohi ja opinnot ovat lähteneetkin jo käyntiin. Alkukesän jälkeen ei ole paljoa muutosta tapahtunut töissä Danfossilla ja työ sujui rutiinilla kolmannen viikon jälkeen.

Kesästä takuuteekkarina jäi rahan lisäksi muutakin käteen. Näinä kolmena kuukautena tutustuin moneen mahtavaan työkaveriin ja muutamaan kesäduunariin olen myös vapaa-ajalla yhteydessä. Sain kokemusta kokoonpanijan työstä ja pääsin kokoamaan laitteita alusta loppuun. Yleisesti ottaen kesä vierähti nopeasti ja hyvillä fiiliksillä pääsee aloittamaan toista vuotta Vaasan yliopistolla.

Tässä kaikki tältä erää kiitos lukijoille, jos olette jaksanut minun tekstintynkää lukea ja toivotan teille kaikille oikein mukavaa loppuvuotta!

– Mika

Monipuolisia kesätöitä

Morjensta!

En ole itse aiemmin päässyt blogia vielä kirjoittamaan, joten esittelen itseni lyhyesti.

Olen Ilmo Laitalainen, 25-vuotias 5. vuoden ohjelmistotekniikan opinnot aloittava tekniikan opiskelija. Olen itse alunperin Nurmijärveltä, josta muutin Vaasaan 9-vuotiaana, joten voisin kutsua itseäni nyt jo melkein vaasalaiseksi. =) Opinnot aloitin Vaasan yliopistossa syksyllä 2014 ja kandidaatin tutkinnon jälkeen valitsin pääaineekseni ohjelmistotekniikan. Sivuaineena opiskelin tuotantotalouden opintokokonaisuuden. Tutkinnostani jäljellä olisi enää neljä kurssia ja diplomityö, jonka aloitankin nyt syksyn edetessä.

”Urani” ABB:llä alkoi heti syksyllä 2014, kun pääsin opiskeluiden ohessa työskentelemään tuntikeräilijänä ABB:n Motors & Generators yksikköön operatiiviseen raportointiin. Täällä tuli vietettyä 3.5 vuotta, jonka jälkeen vaihdoin täksi kesäksi nykyiseen yksikköön diplomityön perässä.

Olen työskennellyt nyt tämän kesän ABB:n Protection & Connection yksikössä tuotannon kehitys- ja ylläpito tehtävissä. Kesätyöt aloitin heti Wapun jälkeen toukokuussa ja saan jatkaa työskentelyä syyskuun loppuun saakka. Lokakuun aikana olisi tarkoituksena tehdä vielä muutamia tunteja töitä ja pohjustaa jo diplomityön aloitusta, joka alkaa virallisesti marraskuussa. Tämän kesä on ollut monella tapaa erilainen kuin aiemmat kesät, sillä olen päässyt työskentelemään aivan erilaisten tuotteiden ja työtehtävien parissa. Olen ylläpitänyt tehtaan automatiikkaa, kokoonpanorobotteja, korkeavarastoja sekä selvittänyt ja kehittänyt monia uusiin järjestelmiin liittyviä osia ja kokonaisuuksia. Olen päässyt myös edistämään monia tulevia projekteja, joihin tuleva diplomityökin tulee liittymään. Työni on siis sisältänyt hyvin monipuolisesti tuotannon tukitoimia, joiden kautta olen päässyt näkemään tehtaan toimintaa ruohonjuuritasolta päivittäin. Kesätyöni aluksi vietin viikon kahdella tuotantolinjalla, joissa toimin osana tuotantotiimejä tutustuen samalla linjoilla toimivaan automaatioon, jota kesän aikana minun oli tarkoitus ylläpitää ja kehittää. Tuotantoviikon aikana tuli tutuksi myös monet linjojen tuotteet ja henkilöt, joiden kanssa olen päivittäin tekemisessä nykyäänkin. Näissä todella monipuolisissa tehtävissä mahtavan helteinen kesä onkin sujunut mukavasti ja todella nopeasti.

Nyt alkavan syksyn keskelle onkin hienoa huomata, että uudet Vaasan yliopiston fuksit ovat jo saapuneet kampukselle. Ensi viikolla onkin monta mahtavaa tapahtumaa, joissa kannattaa käydä, sillä niiden kautta tulevat tutuksi kampus, ainejärjestöt sekä muut opiskelijat, joiden kanssa tulette työskentelemään niin yliopistolla kuin tulevissa työpaikoissakin. Haluisinkin toivottaa kaikille fukseille hyvää alkanutta opiskeluvuotta ja tsemppiä tuleviin opintoihin! =)

Toivottavasti nähdään tulevissa Tutin tapahtumissa, joista pyrin itsekin nauttimaan vielä viimeisenä opiskeluvuotenani.

Terv. Ilmo Laitalainen

Loppukesän fiilistelyjä ABB:llä

Morjens!

Niin vain ovat viikot vierineet ja elokuu on pian puolessa välissä. Heinäkuu oli suurilta osin aurinkoinen ja lämmin mikä oli todella harvinaista herkkua. Lämpimistä säistä sai ”nauttia” myös tehtaan sisätiloissa, joissa lämpötila kävi +30 celsiusasteessa. Suurimman osan ajasta olen käyttänyt työtakkia, mutta se ei kyllä tullut kysymykseenkään lämpimimpinä viikkoina.

On kesätöissä kuitenkin tehty muutakin kuin tuskailtu käristyskupolia, nimittäin onhan töitäkin tullut tehtyä. Muistutan siis, että olen ollut ABB:n Motors and Generators-yksikössä kokoonpanijana tuotannossa. Linjalla jolla olen ollut töissä tehdään moottoreita jotka ovat siitä isommasta päästä, mikä tarkoittaa sitä, että käytetyt osat melko isoja ja painavia nekin.  Työskentely on siis ollut ihan fyysistä hommaa ja soijaa on kyllä päivittäin pukannut. Vaikkakin raskaimmat asiat saa nostettua nosturilla on käsin myös nostettava, väännettävä ja työnnettävä kaikenlaista tavaraa. Ja vaikka työ on ollut linjatyötä on työ pysynyt kuitenkin hyvin mielenkiintoisena ja monipuolisena, sillä moottoreita monta eri tyyppiä. Jotkin ”mollukat” saattavat tietenkin olla täysin samanlaisia jolloin aivot saattavat herkästi mennä autopilotille, mutta täytyy kyllä olla tarkkaavainen ja lukea osaluettelot huolella läpi!

Kipeät lihakset eivät ole ainoa mikä on kesätöistä jäänyt käteen. Nimittäin onhan sähkömoottorit kesän aikana melko tutuiksi tulleet, varsinkin sen tyyppiset moottorit mitä itse saanut koota. Itse olen pääosin kasannut moottorien D-päätyä (D-end, drive end), mutta on myös moottorien N-pää tullut melko tutuksi. Vaikka en väistämättä kaikkea kokoonpanoon liittyvää ole tämän lyhyen kesän kerennyt aikana oppia, on kaikenlaista uutta tietoa ja osaamista kerääntynyt. Olen myös saanut eräänlaisen kuvan kaikesta mitä linjalla tapahtuu, ei pelkästään siitä mitä omalla pisteellä tehdään.

Enää viikko olisi töitä jäljellä jonka jälkeen saa hieman hengähtää ennen kuin kampuselämä alkaa. Toisaalta on töissä kyllä ollut mukavaa, että kyllä töitä olisi vielä toiset reilu pari kuukautta voinut paiskia. Vaikka työ välillä on saattanut tuntua raskaalta ovat mukavat työkaverit ja hyvä työilmapiiri helpottaneet asiaa.

Kesä takuuteekkarina moottoritehtaalla on siis sujunut hyvin, aivan kuten alkukesästä vähän uumoilin. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin kohti tulevia haasteita.

Mukavaa loppukesää ja alkavaa syksyä!

Mathias

Helteiset terkut ABBalta!

Hellurei!

Tällä kertaa blogia kirjoittelee Petra, syksyllä kolmannen vuotensa aloitteleva tutalainen, johon on saattanut törmätä myös Tutin hallitushommissa sekä tänä vuonna pienten vihreiden miesten (ja naisten) eli tutorkouluttajien joukossa.

Olen työskennellyt nyt reilu 2kk ABB:lla Motors and Generators -yksikössä kokoonpanossa, linjan alkupäässä liitännässä. Tuotannon ajatellaan usein olevan liukuhihnatyyppistä aivot narikkaan -hommaa, mutta tässä tapauksessa ei! Vaikka perusidea on jatkuvasti sama, jokainen moottori on erilainen. Tämän vuoksi työssä on vaihtelevuutta ja haastetta eikä se ole aivot narikkaan-hommaa. Aikaa yhden moottorin kanssa saattaa kulua muutamista minuuteista muutamiin tunteihin. Koska työpisteeni on linjan alkupäässä, hommaa riittää pääsääntöisesti jatkuvasti.

Hain ABBlle töihin siksi, että olen saanut siitä positiivisen kuvan työnantajana – ja erityisesti suurena vaasalaisena työllistäjänä opiskelijoille. Pitkä ja vankka kokemus kesätyöntekijöistä huokuu tyylistä, jolla firmassa kesätyöntekijät perehdytetään ja samalla otetaan osaksi porukkaa vakituisten työntekijöiden mukaan – mahdollistaen kesätyöntekijöille samat edut kuin vakkareillekin.

Hain tuotantoon siksi, että en ole aiemmissa kesätöissäni tehnyt mitään vastaavanlaista. Aiemmat kesätyöni ovat olleet lähinnä palvelutehtäviä ja myyntityötä. Minkäänlaista aiempaa kokemusta ei siis ollut! Mikäli tuotannossa hoitaa tehtävänsä kunnialla, ruokkii se todennäköisesti uraa jatkossakin. Koen, että työskentely tuotannossa antaa minulle arvokasta tietotaitoa katsoa asioita mahdollisessa tulevaisuuden toimistotyössä tuotannon näkökulmasta.

Vaikka helteet ovat Vaasaa hellineet ja lukemat lämpömittarissa parhaimmillaan lähennelleet 34 astetta, on töihin ollut silti aina hauska tulla. Viikkojen kuluessa varsinkin oman vuoron työntekijöistä on tullut kuin yksi suuri perhe! Voidaan puhua iloista, suruista ja antaa niin positiivista kuin negatiivisistakin palautetta. Kynnys kysyä on matala – lähes olematon.

Kaikkien näiden lisäksi yksi positiivisimmista asioista on joustavuus. Jos itse joustaa ja on valmis tekemään joskus ylimääräisiä töitä, on myös toinen osapuoli valmis joustamaan mikäli nuoruuden kiireet (mm. festarit) painaa päälle näin kesäaikaan.

Törmäillään ABBalla! Terkuin Petra 🙂

Kesäni kokoonpanomiehenä

Hei vaan! Tällä kertaa äänessä Niklas, toisen vuoden tietojärjestelmätieteen opiskelija. Tosiaan tämä kesä on tullut vietettyä Danfossilla taajuusmuuttajien kokoonpanotöissä, joista ajattelin nyt teille hyvät bloginlukijat kertoa. Tämä on ollut ensimmäinen kesäni Danfossilla, enkä itse hakenut takuuteekkari-ohjelman kautta, vaan olen normaalin työnhaun kautta päätynyt Baronan palkkalistoille.

Hommat aloitin toukokuun puolivälissä, ja elokuun puoliväliin asti olisi tarkoitus vielä jatkaa ja sen jälkeen hieman lomailla ennen koulujen alkua. Hommien alettua perehdytys sujui hyvin ja vauhtiin pääsi melko nopeasti. Minun linjallani valmistetaan kolmea Danfossin tuotelinjojen pienimmistä laitteista, joista kahden kokoonpanoon minut on perehdytetty. Minun linjani pienin laite on suunnilleen leivänpaahtimen kokoinen, ja suurin hieman pöytätietokonetta suurempi. Tosiaan näistä olen päässyt juuri isointa ja pienintä rakentelemaan, ja tuskin enää perehdytetään kolmatta keskikokoista laitetta kokoamaan, kun on enää reilu kuukausi duunia jäljellä.

Itse hommaan olen ollut todella tyytyväinen ja työpäivät menevät yleensä varsin nopeasti. Mukava työilmapiiri, työkaverit ja stressitön työ tekevät duunista leppoisaa. Linjalla tehdään tuotteet asiakkaan tilauksen mukaisiksi, joten ei tarvitse puutua täysin samanlaisen mallin jokapäiväiseen kokoamiseen.

Tässä duunin perusteet kaikessa lyhykäisyydessään, kiitokset lukijoille mielenkiinnosta. Hauskaa kesää ja muistakaa hieman lomaillakin ennen koulujen alkua!

-Niklas

Vai että oikein Takuuteekkari

Tervehdys!

Tähän alkuun lyhyt intro itsestäni ennen kuin päästään asiaan. Nimeni on Mathias ja nyt on ensimmäinen opiskeluvuosi selätetty. Syksyllä pitäisi jatkua opinnot sitten sähkö- ja energiatekniikan suuntaan. Olen kotoisin Vaasasta, joten Vaasan yliopisto tuntui luontevalta jatkopaikalta lukion jälkeen, ja olen viihtynyt paremmin kuin hyvin *.

Ilahduin kun kuulin viime syksynä Takuuteekkari®-yhteistyömallista joka toimii Vaasan yliopiston ja muutaman Vaasassa toimivan teollisuusyrityksen välillä. Sinulla on mahdollisuus tulla ensimmäisenä opiskeluvuonnasi Takuuteekkariksi, joka tarkoittaa sitä, että kesätyöpaikka jossakin yrityksessä on taattu. Itse olin niiden onnekkaiden joukossa jotka pääsivät Takuuteekkareiksi ja näin ollen ei niin tarvinnut stressata kesätyöpaikan löytämisessä. Itse satuin pääsemään ABB:lle, joka oli toivelistallani sijalla yksi.

Olen nyt ollut pari viikkoa ABB Oy:n Motors and Generators-yksikössä kokoonpanossa ja aika on kulunut yllättävän nopeasti. Vaikka itse tulin ihan märkäkorvana linjalle on jonkinlainen käsitys työstä ja sen teosta syntynyt. Kokoonpanopisteellä hihnalle tulee runko staattoreineen ja siihen sitten lisätään siihen kuuluva roottori. Tämän jälkeen moottoriin lisätään laakerit ja vaadittavat kytkennät jonka jälkeen moottori on jo valmiina koestukseen. Työhön tuo makua se, että mikään moottori ei välttämättä ole samanlainen, joten pitää olla valppaana kun silmäilee osaluetteloa läpi. Itse joudun moneen otteeseen pläräämään osaluetteloa valitessani tarvittavia osia ja kuitenkin satun joskus ottamaan väärän osan. Onneksi on pisteellä kokeneita konkareita kavereina jotka kyllä tahdikkaasti huomauttavat jos jokin meinaa mennä väärin. Aika kyllä kuluu nopeasti silloin kun tekee hommia, mutta välillä saa vähän pyöritellä peukaloita jos pisteelle ei uusia koneita tule.

Kahden viikon aikana olen oppinut paljon ja kesää on vielä jäljellä vaikka kuinka. Kokoonpanossa saa hyvän kuvan kokonaisuudesta mikä on hyvä asia jatkoa ajatellen, työkaverit ovat mukavia ja työtehtävät mielenkiintoisia – ei ole mitään mistä oikein valittaa. Samalla linjalla on muita ensimmäistä vuotta kyseisessä paikassa kesätöissä olevia ja heidän kanssa on mukava rupatella ja siten voimme rohkaista toinen toistamme vastaan tulevissa haasteissa. Uskon, että tämä kesä moottoritehtaalla tulee menemään hyvin.  Ja nyt voin paukutella henkseleitä jonkun kysyessä olenko teekkari. Voin silloin vastata, että en mikä tahansa teekkari vaan oikein Takuuteekkari *.

Aurinkoista kesää toivottaen,

Mathias

Takuuteekkari ja taajuusmuuttajat

Heippistää!

Täällä blogailee Mika olen takuuteekkarina Danfossilla ja ajattelin jakaa teille lukijoille omat ensimmäisten viikkojen kokemukset taajuusmuuttajien kokoonpanijana. Muutama viikko ennen omien töiden alkua minut ja muutama muu Danfossin takuuteekkari kutsuttiin vierailulle, jossa sitten esiteltiin työympäristöä lyhyesti. Päivän päätteeksi osasi jo hieman varautua tulevaan koitokseen.

Ensimmäiset päivät menivät nopeasti ja informaation sisäistämiseen kesti muutama kahvitauko. Perehdyttäjät kertoivat selkeästi taajuusmuuttajien kokoamisen salat ja parin laitteen kokoamisen jälkeen alkoi jo tulla tuntumaa näihin metallisiin mötikköihin. Työohjeiden parissa homma eteni hyvin ja viikon lähestyessä loppuaan ei niitä tarvinnut, ellei vastaan tullut hieman erilaisempi malli, joka ei mennyt ihan saman kaavan mukaan.

Työympäristö on mukava eikä kokoonpanotyöhön ole vielä turtunut. Radion soidessa taustalla ja jutustelut työkavereiden kanssa tekevät työstä helpompaa. Kahvitauoilla onkin tullut opittua jo muutama uusi korttipeli. Vapaa-ajallakin on tullut parin työkaverin kanssa pelailtuakin.

Tällä hetkellä menossa on iltavuoro ja minulle iltavuoron rytmi tuntuu paremmalta, sillä työpäivän päätteeksi saa ottaa pidemmät powernäpit aamuvuoroon verrattuna. Työpäivien jälkeen itseäni alkaa nimittäin väsyttämään siihen malliin, että unet ovat tarpeen. Jalat ovat olleet ensimmäisen kuukauden aikana hellät. Töissä nimittäin saa seisoa kokopäivän tauot pois lukien. Työvuoron puolivälissä on kymmenen minuutin venyttely tuokio, joka antaa uutta virtaa päivän loppuun saakka.

Tässä taisi ollakin ensimmäiset mietteet ja kuulumiset. Kokemusta on tullut ehtinyt jo kertyä ja vaihtoehtoja tulevaisuuden urasuunnista on tullut lisää. Lisää blogailua on tulossa, mutta siihen asti kohti uusia taajuusmuuttajia.

Kesä hei!

Hejsan!

 

 

Wapu tais lopua. Lokit kirkuvat, aurinko paistaa ja tuulee kamalasti: on kesä!

 

Kampus on lähes autioitunut, muutamaa hassua hallaria ja koiranulkoiluttajia lukuun ottamatta. Niin, ja ne teekkarit! Ne vastakastetut teekkarit, jotka taistelevat vielä mallintamisen ja simuloinnin sekä ah-niin-rakkaan piirianalyysin parissa.

 

Tällä kertaa täällä kirjoittelee Jaber, ensimmäisen vuoden energia- ja informaatiotekniikan opiskelija. Ensi vuonna jatkan sähkö- ja energiatekniikan opiskelijana opintosuuntavalintojen varmistuttua. Tutissa roolini on hallituksen varajäsen. Tutissa varajäsenet hoitavat vuoden mittaan ”sitä sun tätä”, eli pienempiä hommia jotka eivät kuulu muiden tontille. Suuri osa hallituksen työstä on kuitenkin yhteistä tekemistä esimerkiksi tapahtumien ja yhteisten reissujen  yhteydessä.

 

Tutin kevät on ollut toimintaa täynnä. Wappu piti tuttilaiset kiireisinä aina Wapinan julkkareista parin viikon päähän teekkarikasteeseen asti. Vaikka tapahtumat keskittyvät alkusyksyyn ja loppukevääseen, olemme vahvasti olemassa ympäri vuoden: olemmehan paikkakuntamme ylintä teekkarivaltaa käyttävä elin! Vaasassa tehdyn työn lisäksi olemme reissanneet ympäri Suomea vujuilun, TEKin tapahtumien ja erinäisten urheilutapahtumien merkeissä. Olemme tavanneet uusia ihmisiä, tutustuneet hengenheimolaisiimme, kehittäneet itseämme ja alaamme. Vieneet ideoita muualle, imeneet hyviä käytäntöjä muualta, oppineet.

 

Nyt on tullut aika ladata akkuja ja vetäytyä kesälaitumille. Hallitus ja toimihenkilöt hajaantuvat kukin tahoilleen tekemään kuka mitäkin, kunnes tapaamme taas heinäkuussa. Ja eipä aikaakaan, kun saamme taas toivottaa tervetulleeksi uudet alamme fuksit!

 

Rakas lukija, olitpa tuleva fuksimme, järjestöjyrä, vanha mouho tai joku ihan muu, koko Tutti toivottaa Sinulle hyvää ja riemukasta kesää! Nähdään taas syksyllä!

 

Rakkaudella,

Jaber McBreen

Hallituksen varajäsen

Miksi kukaan haluaisi testaajaksi?

 

Vahingossa, lienee vastaus kun kysytään, miten joku on päätynyt testaajaksi. Olen tehnyt testausja
laadunvarmistusalan töitä reilun yhdentoista vuoden ajan ja arvaisin, että merkittävä osa
alallamme lienee saapunut jostain toisaalta ohjelmistotestauksen pariin.

Mutta mitä ohjelmistotestaaja sitten tekee? Testaa. Mitä sitten on testaus? Oxford Dictionary
määrittää sanan ”test” suomeksi käännettynä osapuilleen näin: ”Asioita, joita tehdään jonkin asian
laadun, suorituskyvyn tai luotettavuuden selvittämiseksi, etenkin ennen kuin se päätyy
laajamittaiseen käyttöön.” Testaaja on siis henkilö, joka tekee asioita selvittääkseen asioiden
laadun, suorituskyvyn tai luotettavuuden.

Vuosia testaaja nähtiin helposti vain suorittavana henkilönä, jonka tehtävä oli nakuttaa
samanlaisia testitapauksia aamusta iltaan uudestaan ja uudestaan. Sen jälkeen
automaatiotestausvälineet ovat kehittyneet, eikä testaajan työ ole enää käytännössä lainkaan sitä,
millaiseksi se on aiemmin mielletty. Kun kone voi tehdä testitapausten näppäilyn aamusta iltaan,
pääsee testaaja tekemään toisenlaisia asioita.

Testaaja – kehittäjän kustannustoimittaja

Nykyisin testaajan työ on hyvin erilaista. Periaatteessa lähin vertailukohta testaajalle voisi olla
kehittäjän kustannustoimittaja: pyrkimyksenä on tarkistaa kehittäjän tekemä koodi ja toimivuus,
saada ohjelma valmiiksi ja tuotantoon sekä lopulta koko tiimi näyttämään hyvältä. Tämä saattaa
joskus vaatia hieman ”kovaa rakkautta” ja sen vuoksi testaajan on oltava sosiaalinen, hyvin asiansa
perusteleva, periksiantamaton ja mittaamattoman kärsivällinen.

Itse olen nähnyt testaajan työn enimmäkseen kaikki kerrokset läpäisevänä, holistisena toimena.
Jos prosessissa tai ohjelmistokehityksessä jokin menee pieleen, se tipahtaa testaajan syliin ennen
tuotantoonmenoa. Helpottaakseen elämäänsä, testaaja pyrkiikin näkemään potentiaalisia
kehityskohteita kaikkialla.

Kuinka vaatimuksia määritellään? Onko ohjelmoijalla tänään kaikki hyvin? Toimiiko ohjelmoitu asia
niin kuin on sovittu, vaikka tosiasiassa se onkin asia, jota kukaan ei tarvitse? Ja ennen kaikkea, jos
kaikki tuntuu menevän harvinaisen hyvin putkeen, mikä on se asia, jonka olen missannut ja milloin
se osuu omaan nilkkaan?

Sanon usein, että ”minulle maksetaan siitä, että olen hieman paranoidi”. Se tarkoittaa sitä, että
testaajan on osattava pohtia asioita kantilta, jolta niitä ei osata pohtia. Jos ohjelmisto hajoaa
väärin käytettäessä, ei pidä vastata ”no, ei sitten käytetä sitä väärin” vaan hyväksyä se tosiasia,
että tuotantoon siirtäessä ohjelmistoa tullaan varmasti käyttämään kaikilla mahdollisilla tavoilla.

Siksi pitää nähdä ennalta se, mitä ennalta ei voi nähdä.

Entäs se teknologia?

Testaajan elämää helpottaa, jos hän tuntee erilaisia teknologioita ja osaa lukea koodia, miksei
kirjoittaakin. Varsinaista koulua ohjelmistotestaukseen ei ole (vielä), mutta etenkin
selaintestiautomaatiopuolella on hyvä tietää vaikkapa mitä Seleniumilla tehdään, millaisia ovat
Robot Framework, Mocha.js, Jenkins tai JMeter tai esimerkiksi TestCafe. Automaatio voi toisaalta
myös liittyä vaikkapa sulautettuihin järjestelmiin ja silloin on tärkeää, että testiframework kykenee
ajamaan millaisia skriptejä tahansa. Tällöin päästään taas hieman lähemmäs koodaamista.

Koska alalle ei juurikaan voi kouluttautua, tarkoittaa se toisaalta myös sitä, että mukaan pääsee
myös vastavalmistunut ja työn voi oppia tehdessä. Täytyy vain olla valmis oppimaan asioita laajaalaisesti
ja sietää sitä, että asiat muuttuvat joskus nopeallakin syklillä.

Vaikka teknologisesta osaamisesta on paljon hyötyä, on kuitenkin tärkeää, ettei testaaja ole liian
lähellä koodia, vaan näkee ohjelmiston kokonaisuutena. Tärkeimpiä ominaisuuksia testaajalle ovat
loputon uteliaisuus, tarkkanäköisyys sekä rohkeus kysyä kysymyksiä. Sosiaaliset taidot ovat myös
paikallaan, toimimmehan kuitenkin alalla, jossa kerromme ihmisille työksemme huonoja uutisia.

Olennainen osa testiautomatisoijan työtä on myös se, että hän osaa ”kiertää” kehittäjän tekemät
jännät ratkaisut ja automatisoida silloinkin, kun sitä ei ole tehty helpoksi. Tärkeintä on osata kysyä
”mitä jos”. Mitä jos teen näin? Mitä jos tapahtuu noin? Kokeillaan! Näin saadaan aikaan
ohjelmistoja, joita on ilo käyttää ja joista on kaikille hyötyä.

Tuomas Peurakoski
Managing Consultant, Sogeti

wapu on täällä taas!

Hellurei!

 

Kevät on saapunut ja mikä parasta – wapuun jäljellä olevat tunnit on laskettavissa yhden käden sormilla!!

 

Tällä kertaa blogia kirjoittelee Petra – toisen vuoden tuotantotalouden opiskelija. Tutin toiminnassa olen mukana ihan ensimmäistä vuottani ja päivääkään ei ole tarvinnut mukaan lähtemistä katua! Olen ollut aina aktiivinen järjestötoimija, joten päätös Tuttihallitukseen hakemisesta ei ollut vaikea. Hallitushommien ohella olen mukana osakuntatoiminnassa sekä valloitan syksyllä kampusta (ja koko Vaasaa) vihreässä hupparissa tutorkouluttajana.

Olin aluksi skeptinen rahastonhoitajan tehtävää kohtaan, sillä jostain syystä rahis on usein se hallituspestien musta lammas. Päätin kuitenkin hakea tehtävään, sillä olen aina pitänyt numeroiden pyörittelystä enkä pelkää vastuuta. Kun tehtävässä on tullut muutama kuukausi hääräiltyä, on se ollut positiivinen yllätys: monipuolista tekemistä riittää. Käytännössä hoidan kaiken rahaliikenteen, laskutuksen ja kirjanpidon. Tämän lisäksi muuttuva nykymaailma antaa mahdollisuuksia kehittää toimintaa – muun muassa maksutapojen osalta – niin paljon kuin vain aikaa ja tahtoa riittää. Koen tehtävän antavan arvokasta kokemusta jatkoakin ajatellen.

 

Enää pari viikkoa opiskelua (wappua) jäljellä ja suurimmalla osalla onkin luultavasti kesän kuviot jo selvillä. Itselläni on tiedossa ihan ensimmäinen Vaasa-kesä(!), sillä menen keräämään kirstuuni killinkejä monelle Vaasalaiselle tekniikan opiskelijalle tutulle ABB:lle.

 

HUOM! OBS! Vielä tässä kohtaa ehtii laittaa kalenteriin Tutin wapputapahtumat – huomenna se on jo osittain myöhäistä.

 

Wapuntuoksuisin terweisin

 

Petra Hakoniemi

Rahastonhoitaja

Tutti Ry