Kesätyö Wärtsilässä

Wärtsilän kesätyöntekijän arkea

Työ opintojen ohessa

Olen työskennellyt Wärtsilässä nyt hieman yli 1,5 vuotta. Tähän ajanjaksoon on sisältynyt kaksi kesätyökautta joiden aikana töitä on tehty täysipäiväisesti. Suurimman osan tähänastisesta Wärtsilä-urasta olen kuitenkin tehnyt osa-aikatöissä koulun ohella.

Töiden tekeminen koulun ohessa mielletään usein hyvin raskaaksi ja moni opiskelija joutuukin tarkkaan punnitsemaan kuinka aikansa lukukauden aikana jakaa, jotta voimavaroja jäisi myös töiden ja opintojen ulkopuoliseen elämään. Aikatauluhaasteita lisäävät erilaiset kurssit pakollisine läsnäoloineen sekä paine valmistua riittävässä aikataulussa. Kolmanneksi epämieluisaksi tekijäksi usein mielletään tasapainottelua opintotuen ja tulorajojen asettamissa rajoissa – toisin sanoen, kuinka maksimoida tulot ja oma hyvinvointi.

Näistä näkökulmista aloinkin pohtimaan, mitkä asiat tukevat ja kannustavat opiskelijoita työskentelemään lukukauden aikana? Omalla kohdallani selkeästi tärkein motivaation lähde on mahdollisuus työskennellä työtehtävissä, jotka oikeasti kehittävät omaa ammattitaitoa. Wärtsilässä olenkin saanut nauttia tästä, koska kokemusta on kertynyt laajasti materiaalinhallinnan eri osa-alueista, kuten osto ja laatu, jotka ovat hyvin oleellisena osana tuotantotalouden osaamisalueita. Voisinkin sanoa, että työskentelemällä jo opiskeluaikana, uskon olevani huomattavasti valmiimpi työelämän haasteisiin, kun aikanaan siirryn täysipainotteisesti työmarkkinoille.

Työskentely opintoja vastaavalla alalla, eli omassa tapauksessani teollisuuden ja tuotannon parissa, on myös tarjonnut tukea ja uusia näkökulmia koulumaailmaan. Esimerkiksi ryhmätöiden ja tenttien kysymyksiä on ollut helpompi pohtia, kun niitä on pystynyt vertailemaan tosielämän malliesimerkkeihin. Toisaalta asetelma on toiminut myös päinvastaisesti, kun laatugurujen teorioita ja tilastotieteen työkaluja on pystynyt pikkuhiljaa alkaa hyödyntämään työtehtävissä.

Kolmantena opintojen ohessa työskentelemisen etuna, olen pitänyt rytmiä, jonka töissä käyminen tuo opiskelijan arkeen. On nimittäin mielestäni huomattavasti helpompaa, kun arjen pystyy rytmittämään melko tarkasti kahdeksan ja viiden välille. Työpäivä lukukauden aikana tosin koostuu luennoista, työtunneista sekä siirtymistä näiden kahden pisteen välillä!

Onnistuneessa opintojen ja työelämän sulauttamisessa on myös työnantajalla iso merkitys. Omalla kohdallani Wärtsilä onkin ollut hyvin joustava ja työaikatauluja on pystytty sopimaan siten, että molempien osapuolien tarpeet ovat tulleet huomioiduiksi. Toinen merkittävä tekijä on ollut yliopiston ja Wärtsilän hyvin läheinen sijainti, sillä ”toimipisteen” vaihtaminen onnistuu 10 minuutissa. Tämän johdosta töissä on pystynyt käymään melko vaivattomasti myös aamu- ja iltaluentojen välissä. Omasta mielestäni lyhyt etäisyys onkin ollut yksi parhaita työsuhde-etuja!

Toivon, että tämä kirjoitus saa sinut pohtimaan hyötyjä, joita työskentelystä opintojen ohessa voi saada. Tärkeää on kuitenkin samalla muistaa, että kokonaisuus on toimiva vain silloin, kun sekä työt että opinnot tulevat hoidetuksi kunnialla. Mikäli mahdollisuus kuitenkin houkuttaa, uskon, että Vaasan yliopisto ja yritykset, kuten Wärtsilä, tarjoavat ehkäpä Suomen parhaan ympäristön opintojen ja työelämän yhdistämiseen!

Mukavaa syksyä ja intoa opiskeluun toivottaen,
Niko

Tältä erää blogittelut on blogiteltu, kiitos kirjoittajille. Tutti toivottaa
oikein mukavaa syksyä kaikille lukijoille!

Low Voltage rock ’n’ roll

Kesätöiden viimeinen viikko vierähti käyntiin, ja on kyllä vaikea uskoa olleensa toukokuun alusta lähtien töissä. Hyvä kun hujahdus kuuluu ja kesä on jo mennyt menojaan, niinhän se tapaa olla. Kesän aikana on tullut myös kokeiltua uusia lajeja kuten sup-lautailua. Loistava tapa viettää kesäpäiviä veden äärellä!

Yleensä kaikki sujuu kesätöissä kuten pitääkin ilman minkäänsorttisia suurempia kommelluksia tai tapaturmia. Tällä kertaa sain kuitenkin kokea klassisesti rutinoitumisen nurjan puolen. Eräänä kesäkuisena keskiviikkona myöhään iltapäivällä olin kalibroimassa mittalaitteita ja sain sirisevän sähköiskun oman huolimattomuuteni vuoksi. Keskittyminen herpaantui, jolloin tuttu ja hyvin selkeästi ohjeistettu työmenetelmä (jota olen kolme kesää käyttänyt) kääntyi itseäni vastaan. Säikähdys oli suuri, mutta minkäänlaisia vammoja ei onneksi koitunut. Sähköalalla jonkinlainen tälli on kuitenkin odotettavissa jossakin vaiheessa. Itsekseni olen jälkikäteen hymyillyt, että aikoinaan fuksivuonna teekkarikaste tuli otettua Vaasan kaupungintalon suihkulähteessä, mutta nyt tuli sitten oikein sähköteekkarin kaste. Tapaturmaa ja sen syitä puitiin jälkikäteen ja työturvallisuutta parannettiin työmenetelmissä. Kyseisissä laitteissa ei kuitenkaan ollut hengenvaarallisia virtoja, mutta turvallisuutta ei saa koskaan vähätellä.

Missään nimessä tästä ”jännittävästä” työpäivästä ei jäänyt pelkoa tai muuten pahaa makua suuhun, vaan enemmänkin se toimi perinteisenä kantapääoppimisena. En varmasti tee samanlaista virhettä uudelleen, ja täytyy myöskin muistaa pitää taukoa jos ajatukset alkavat puuroutumaan. Ainakin yhden asian tein kuitenkin oikein: vanha ja toimiva sähkömiehen ohje, ”kytke toinen käsi taskussa” esti virran kulkemisen sydämen läpi. Ironista sinänsä, että tällin sattuessa taustalla soi AC/DC:n High Voltage. Onneksi todellisuus ei kuitenkaan vastannut tätä 70-luvun rockin menokasta rallatusta, sillä tasajännite oli pienjännitteen rajoissa. slovenia

Mutta mistä tietää, että kesä ja kesätyöt ovat tehneet tehtävänsä? Siitä, että on mukava taas palata koulun penkille ja aloittaa uusi vihko, kaivaa penaalista uusi kynä ja kirjoittaa ensimmäinen sivu niin kauniilla käsialalla kuin vain osaa.

Aurinkoista syksyä!

as
-Anna-Stina

Palkkapäivät takana, kirjat edessä

Kesä Wärtsilällä on sujunut mallikkaasti. Heinäkuussa töiden määrä oli yleisesti pienempi vakityöntekijöiden ollessa lomalla, mutta joukkoon mahtui myös kiireisimpiä päiviä koko kesän aikana. Työmäärä pysyi kuitenkin jatkuvasti sopivana, eikä mahdottomia haasteita tullut vastaan. Materiaaleille määritettiin oikeat varastopaikat ja erilaisten projektien osuudet suoritettiin ilman ongelmia. Päivät ovat menneet nopeasti, joten en yhtään ihmettele että aika on tuntunut hyppäävän töiden aloittamisesta kesän loppuun.

Tehtävät ja ongelmanratkaisut SAP:in kautta ovat alkaneet menemään läpi rutiinilla, minkä aikana allekirjoittanut on myös lähettänyt sähköpostia tämän kesän aikana moninkertaisesti enemmän kuin koko elämäni aikana ennen kesätöiden alkamista. Vaikka työtehtävät eivät liittyneetkään sähkötekniikkaan, tämä kesä on toiminut hyödyllisenä ja mielenkiintoisena silmienavaajana tuotantolaitoksen eri alojen toiminnasta. ask.com google Lisäksi töiden kautta saamilla tiedoilla voi päästä pätemään tuotantotalouden sivuaineopinnoissa.

Minulle syyslukausi alkaa kahdella tentillä, joihin valmistautumiseen vapaa-aika tulee liikunnan ohella melko suuresti kulumaan seuraavan parin viikon ajan. Kesän aikana lukemista on tullut harrastettua paljon niin fiktiokirjojen kuin oppialaan liittyvien materiaalien kautta, joten samalla liikemäärällä täytyy myös jatkaa tenttivalmistautumiseen.

-Samuli

Vielä on kesää jäljellä!

Moro taas!

Elokuu on mukavasti pyörähtänyt liikkeelle ja samalla on alkanut viimeinen kuukausi kesätöissä. Tämäkin työn täyteinen kesä on vain hurahtanut ohi niin, ettei oikein tajuakkaan. Mutta onneksi vielä on kesää jäljellä!

Varsinainen työtehtäväni on muuttunut vain hiukan lomalaisten palattua. Nyt olen pääasiassa auttanut pientavaravastaanotossa avaamalla saapuvat paketit valmiiksi, jolloin työkaverin on helpompi tarkastaa täsmääkö saapunut määrä tilattuun määrään ja onko tavara sitä mitä on tilattu. Lisäksi hyllytän suurimman osan pientavaroista ja pidän työympäristömme siistinä esim. viemällä tyhjät lavat pois. Muutamana päivänä olen ollut vastaanottamassa tavaraa myös isolla puolella. Ison puolen homma on aikalailla samaa kuin pientavaravastaanotossa ja suurin ero onkin, että tavara on yleensä isompaa, painavampaa ja sitä täytyy liikuttaa trukilla. Isolla puolella pääsee myös välillä käymään ulkona, kun käy ulkotrukilla tyhjäämässä tavarat saapuvista rekoista.

Tällä hetkellä olen mukana layout-suunnittelussa, jossa tarkoituksena on kehittää pientavaravastaanoton toimintaa. Käytännössä uudelleensijoitamme työpisteen ja pyrimme tekemään alueesta toimivan ja mukavan työskentelytilan. Projektia on tehty samaan aikaan normaalin työn ohella, mutta onneksi heinäkuu on ollut hiukan hiljaisempi, jolloin projekti on edennyt hyvää vauhtia. Layoutiin on osallistunut monet vastaanoton työntekijöistä heittämällä ideoita mihin työpiste kannattaa siirtää ja miten siitä saataisiin toimiva kokonaisuus kaikkien kannalta. Suunnittelussa olen oppinut väittelemään ryhmässä, kuuntelemaan muiden ajatuksia, sekä vakuuttamaan muut omista ajatuksistani. Yleensä emme ole kuunnelleet vain yhtä ideaa, vaan olemme aina kehittäneet toistemme ideoita pidemmälle. Tänä kesänä suoritin myös työturvallisuuskortin, jonka myötä opin monia uusia asioita varsinkin työturvallisuudesta ja vastuusta.

Kesän vapaa-aika on lähinnä mennyt salilla ja pyörällä liikkumiseen. Pyöräilykilometrejä töihin on tullut tähän mennessä noin 950km ja mikäli muukin pyöräilyt lasketaan, niin tuhat kilometriä on ylittynyt tältä kesältä. Kaikeksi onneksi polkupyörä on toiminut moitteettomasti koko ajan eikä ainakaan vielä ole pettänyt kesken matkan. Heinäkuussa tuli tehtyä pieni kesälomamatkakin, kun lähdettiin viikonlopuksi muutaman opiskelijatoverin kanssa käymään Lappeenrannassa järjestetyssä Saimaa-ilmiössä. Ilmiön aikana kävimme mm. risteilemässä Saimaalla, norppia ei valitettavasti näkynyt. Yleisesti tapasimme Lappeenrannassa muiden yliopistokaupunkien teekkareita ja nautimme yhdessä olosta ja kesästä. Ennen koulun jatkumista haaveissa olisi vielä ulkomaan matka, matkakohde ei vielä ole selvä mutta eiköhän sitä vielä jokin äkkilähtö löydy. Kun säät eivät tule luo, pitää mennä sään luo.

-Jussi

Think twice, drive once.

Morjens,

Olen ensimmäisen vuoden informaatiotekniikan opiskelija ja tulevan syksyn tutor. Muutin tosiaan tänne länsirannikon helmeen Joensuusta viime vuoden syksyllä ja Vaasa on kaupunkina tarjonnut minulle kaikkea mitä opiskelijan pieneen mieleen voi juolahtaa. Työskentelen Wärtsilässä logistiikan puolella ajojärjestelijänä.

Olen ensimmäistä kesääni Vaasassa ja ensimmäistä kesääni Wärtsilässä. Kesä on kulunut siis oikein mukavissa merkeissä, vaikkakin säät ovat pitäneet huolta siitä ettei Hietasaaren ranta pääse ottamaan yliotetta ajatuksistani. Laitoin hakemuksen vireille heti kesätöiden rekryymisen alkaessa. Sain paikkani Takuuteekkari® – kampanjan kautta, joka tarjoaa Vaasan Yliopistossa opiskeleville teekkareille kesätyön teollisuudesta. Työsuhteeni alkoi toukokuun puolivälissä ja tutustuin työkaverini, sekä esimieheni kautta työtehtäviini. Oppiminen ”itse tekemisen” – periaatteella oli erittäin mielekästä, vaikka opeteltavia asioita oli paljon. Otin siis opiskelijamaisen luonteeni käyttöön ja kylmän viileästi rustasin vihkoon lyijykynällä asioita ylös kuten, miten täytetään rahtikirja, kuitataan deliveryija, vikailmoituksia sekä lähteviä tavaroita SAP- toiminnanohjausjärjestelmässä, kuinka tilataan kyytejä ja millaisia kyytejä on järkevää käyttää niin taloudellisesti, kuin tavaran nopeasti perille pääsyn kannalta erilaisissa tilanteissa. Työn ohella opettelin hieman Microsoft Excelin käyttämää Visual Basic – ohjelmointikieltä ja koodasin rahtikirjaan hyödynnettäviä makroja, jolla saan täytettyä nopeasti vastaanottajan tiedot ja osoitteet, sekä huolitsijan tiedot nappia painamalla. Tämä on kai sitä kuuluisaa ”insinöörimäistä laiskuutta”.

Työpäiväni sisältöön kuuluu monenlaista tehtävää. Aamut aloitan avaamalla SAP:n ja tarkistan onko sähköpostiini tullut kuljetuspyyntöjä, tietoja pakkaamon tapahtumista ja yleistä fanipostia. Näitä tietoja selailessa, teen päivän ensimmäiset kuljetuspyynnöt jotka yleensä liittyvät Wärtsilän sisäisiin siirtoihin. Tästä eteenpäin päivät ovat monesti erityyppisiä ajojärjestelijän näkökulmasta. Joinakin päivinä olen yhteydessä tilaajaan englanniksi, kun lähetykset pyörivät ulkomaille lähtevien tavaroiden ympärillä. Joinakin päivinä taas pärjään sujuvalla Pohjois-Karjalan murteella, eikä toistaiseksi vielä ole tullut kielimuuria yhteyshenkilöideni kanssa. Teen yhteistyötä monien Wärtsilässä- ja yhteistyö yrityksessä työskentelevien ammattilaisten kanssa. Uusien ihmisten kanssa tuttavuuden tekeminen on erityisen mukavaa, sillä jokaisella ihmisellä on omat hauskat tarinat, sekä vitsinsä kerrottavana.

Työsuhteen alkamista ennen olin kuullut Wärtsilästä esittelijöiden ja kavereiden kautta pelkästään hyvää ja nyt olen itsekin yksi niistä, jotka voivat allekirjoittaa edellisen lauseen. Wärtsilä on työnantajana joustava, työntekijänsä huomionottava ja oikeudenmukainen. Tenttipäivän vapaaksi saanti oli mutkatonta ja työkaverinikin toivottivat onnea kokeeseen. Ehkä heidän onnentoivotuksensa oli osatekijä läpipääsyn kannalta. Henkilökohtaisesti erityismaininnan saa työaikojen liukuma. On se vaan niin mukavaa siirtää tunnilla herätystä raskaana aamuna eteenpäin ja mennä liukuman puitteissa myöhemmin töihin. Näin jaksaa olla skarppina päivästä toiseen!

Töiden ohella harrastuksiini kuuluu salilla käynti. Käyn salilla useita kertoja viikossa, sillä liikunta pitää mielen virkeänä ja fyysisen hyvinvointi on tärkeää. Eihän sitä muuten jaksaisi Hietasaareen polkea säästä nauttimaan.

Joel
Lämmintä säätä kanssanne toivoen,
Joel

Maanteitä ja moottori-mietelmiä

Heipparallaa, täällä kirjoittelee neljännen vuoden sähköteekkari Vaasan yliopistolta. Tulin Wärtsilään kaksi kesää sitten ja täällä ollaan yhä edelleen! Kuluneen vuoden aikana olin 25-tuntisella sopimuksella muutaman päivän viikossa töissä, ja keväällä alkoikin urakka nimeltä kandityö.

Olen siis kaupungin moottorilabrassa Lab Automation –tiimissä, ja tehtäviini kuuluu pääasiassa mittalaitteiden kalibrointi. Kevät on tosiaankin mennyt pitkälti kandityön merkeissä, ja nyt se onkin enää johtopäätöksiä ja viimeisiä fiilauksia vaille valmis. Aiheen sain esimieheltä. Se koskee omavaraista lämmitystä moottorisolussa. Englanniksi kirjoittamista suositeltiin ja alkukankeudesta päästyäni olen erittäin tyytyväinen kielivalintaan. Tekniikan termit ovat melko universaaleja englanniksi ja onhan Wärtsilän virallinen työkielikin englanti.

Aihe on ollut melkeinpä täysin mukavuusalueeni ulkopuolella, sähkötekniikkaa kun opiskelen. Jouduin siis aloittamaan täysin puunatulta pöydältä ja ummikkona. Täytyypä sanoa, että eniten koko opiskelu-urallani olen oppinut kandityötä kirjoittaessani yhden kevään aikana. Tutuksi ovat tulleet niin PI-kaaviot kuin ohjauspiiritkin. Eniten aikaa on vienyt lämmönsiirtotekniikkaan ja moottoreiden jäähdytysjärjestelmiin perehtyminen ennen kirjoittamisen aloittamista. Tutkielma sisältää paljon muutakin kuin itse sähkötekniikkaa: konetekniiikkaa, automaatiotekniikkaa, prosessitekniikkaa… Tämä ei kuitenkaan ole ollut missään nimessä huono asia ja avoimin mielin aloinkin hommiin. Siinä sivussa olen kuitenkin kiinnostunut aivan itselleni uusista jutuista kuten turboahtimista, lämmönsiirtimistä, itse moottoreista ja voimalaitoksista ylipäätään. Tämän innoittamana pääaineeni vaihtuu energiatekniikkaan ja syksy jatkuukin yliopistolla virtausmekaniikan, termofysiikan ja voimalaitosten parissa.

Kandityö liittyy puhtaasti energiatehokkuuteen moottoreiden testiajossa. Moottorista keskusjäähdyttimelle virtaava kuuma vesi on käytännössä hukkalämpöä. Hukkalämpö napataan talteen ja siirretään rakennettavan järjestelmän avulla talvisaikaan moottorisolun sisäilmaan. Järkevää? On. Kallista? Toki.

Kesäkuukaudet on oikeastaan menneet punttisalin suojassa kun ei paljon rantakelit ole suosineet. Toisaalta viileähköt ilmat ovat parempia fillarointia ajatellen. Viikonloppuna tuli polkaistua 106 km Wärtsilän riveissä Botniapyöräilyssä. Ensikertalaisena meni yllättävän hyvin suhteessa vähäiseen treenimäärään. Ensi vuonna sitten parantamaan aikaa!

Hyvää loppukesää,
ansku
-Anna-Stina

12 kuukautta

Melkein 12 kuukautta. Niin kauan on kulunut siitä, kun viimeksi kirjoitin kuulumisistani tänne Tutin kesätyöblogiin. Kalenterin pyörähtäessa ympäri ovat tuotantotalouden opintoni edistyneet askeleen verran ja kandidaatin tutkielmakin alkaa pikkuhiljaa muistuttaa jotakin. Kulunut vuosi tuntuu kuitekin melko lyhyeltä ajalta kun pohtii mitä kaikkea sen aikana on ehtinyt tapahtua.

Omalta osaltani viime syksy alkoi suhteellisen kiireisesti sekä töiden että koulun puolesta. Oman mausteensa joukkoon toi myös erilaiset vapaa-ajan aktiviteetit ja välillä tuntui, että vuorokaudessa saisi olla muutama tunti enemmän! Töiden osalta suurin muutos tapahtui heti kesätyökauden päätyttyä, kun sain jatkaa opintojen ohessa työntekoa. Työtehtävät kuitenkin vaihtuivat siirryttyäni operatiivisesta ostosta toimittajan laadunvarmistuksen pariin. Lähtökohtaisesti olin siirrosta mielissäni, koska siirtyminen laatupuolelle tarkoitti askelta omalle epämukavuusalueelle, jossa suurin osa asioista tulisi olemaan itselleni ennestään tuntemattomia ja opittavaa riittäisi! Muutoksen ja uusien haasteiden oltua tervetulleita, liittyi osaston vaihtamiseen kuitenkin oma haikeutensa, kun vanhat ja tutut työkaverit vaihtuivat uuteen ympäristöön. Onnekseni uuden työporukan kanssa pääsi hyvin nopeasti samalla kartalle!

Toinen syksyn aikana kiireisenä pitänyt tapahtuma oli EnergyVIP, jota olin tuttilaisena järjestämässä yhdessä Wärtsilän ja muiden vaasalaisten energia-alla toimivien yritysten kanssa. Tapahtuman tarkoituksenahan oli kutsua Vaasaan tulevia energia-alan osaajia (eli teekkareita) muilta paikkakunnilta ja esitellä Vaasan pohjoismaiden mittakaavassa ainutlaatuista energia-alan klusteria sekä antaa mahdollisuus vapaamuotoiseen verkostoitumiseen opiskelijoiden ja työnantajien välillä. Itse toimin tapahtumassa osin kaksoisroolissa, sillä päivällä olin messuilla kertomassa Wärtsilästä työnantajana opiskelijan näkökulmasta. (Enpä olisi muuten viime kesän alussa arvannut, että syksyyn mennessä olisin ehtinyt jopa messuille isännöimään Wärtsilän väreissä!) Iltabileisiin vaihdoin osin leiriä ja toimin enemmän Tutin edustajana verkostoituen sekä opiskelijoiden että yritysten edustajien kanssa.

Mitäpä sitten siis teen tällä hetkellä?

Nykyinen tiimini vastaa siis toimittajien laadunvarmistamisesta ja koostuu pääasiassa laatuinsinööreistä. Osastomme tarkoitus on pyrkiä varmistamaan, että toimittajien meille toimittavat tuotteet vastaavat sitä laatua, jota olemme yrityksenä tilanneet ja mitä tuotteiltamme vaadimme. Työkaluina käytetään esimerkiksi erilaisia mittausmenetelmiä sekä dokumentaation läpikäymistä. Mikäli vaatimuksista poiketaan, on tehtävämme pyrkiä korjaamaan tilanne yhteistyössä toimittajien kanssa.

Osaltaan nykyiset työtehtäväni muistuttavat paljon ostajan tehtäviä, koska molempiin kuuluu keskeisesti toiminta oman tuotannon ja toimittajien rajapinnassa. Suurin ero on kuitenkin siinä, että nykyisessä tehtävässä olen enemmän tekemisissä erilaisten teknisten asioiden kanssa. Piirustukset ja standardit ovatkin tulleet huomattavasti enemmän tutuiksi tämän kesän aikana! Tuo tekninen tietotaito onkin ollut näin kylterin näkökulmasta se suurin haaste, mutta onneksi informaatiota ja apua on saatavissa monesta lähteestä ja työkavereiltakin voi aina kysyä mielipidettä. Siinä missä teknisten asioiden kanssa on hieman tarvinnut apua, on myös omia vahvuuksiaan pystynyt käyttämään hyväksi. Yhtenä vahvuutena on tietenkin aikaisempi kokemus ostosta ja sitä kautta opittu ymmärrys materiaalitarpeista ja tilausproseduureista.

Tällä hetkellä kesää on meneillään hieman rauhallisempi kausi, koska tuotanto on kesälomien johdosta hiljetynyt. Viimeisen parin viikon aikana onkin ollut hyvä mahdollisuus opetella ja kehittää uusia asioita ja työmenetelmiä, joista on toivottavasti hyötyä tulevaisuudessa!

Niko

Mukavaa loppukesää kaikille!

-Niko

Mikä on sun toiminnanohjaus- järjestelmä?

Tervehdys,

Olen viidennen vuoden sähkötekniikan opiskelija, ja toimin Tutti ry:n hallituksen toimihenkilönä excuisännän tittelillä. Aloitin opiskeluni 2010, ja Valtteria matkien suoritin vuoden asepalveluksen ensimmäisen opintovuoteni jälkeen. Työskentelen Material managementin tuki-ja kehitystiimissä.

Olen töissä ensimmäistä kesää Wärtsilässä. Lähetin hakemukseni vuoden alussa, ja kuulin avoimesta työpaikasta suhteiden kautta. Aloitin työt toukokuun puolivälissä, joten varsinainen perehdytysvaihe on jo päättynyt. Uutta opittavaa tulee silti vastaan joka päivä, mikä on vain hyvä asia. Koska kysymyksiä tulee jatkuvasti, on erittäin hyvä asia että työkaverit ovat sekä auttavaisia että kärsivällisiä ilman poikkeuksia. Tulevat heinäkuun viikot toimivat varsinaisena kokeena osaamisesta vakityöntekijöiden jäädessä kesälomalle.

Säännölliset tehtävät käsittävät muun muassa uusien materiaalien varastopaikkojen määrityksestä, niinsanottujen routingien teosta sekä osaston viikkomittareiden päivityksestä. Sen lisäksi olen avustanut erilaisissa projekteissa, esimerkkinä tiettyjen moottorien settien keräystilanteen kartoituksessa, sekä prosessikaavioiden teossa. Työtehtävät vaihtelevat mukavasti, minkä ansiosta työ on tuntunut kiinnostavalta ja mielekkäältä.

Olen kuullut paljon positiivista Wärtsilällä työskentelystä niin esittelijöiltä kuin opiskelukavereltani. Kehuminen on ollut aiheellista: Alkukesän tenttiminen sujui mutkattomasti työn joustavuuden kannalta, ja kesä on mennyt nopeasti hyvässä seurassa.

Opiskelujeni aikana olen käynyt vierailemassa tehtaalla, jolloin esittelyn pääpaino oli tavalliseen tapaan tuotannossa. Logistiikan puolella työskentely on antanut uutta näkökulmaa laitoksen toimintaan. Kuitenkin töiden aloituksen jälkeen kuvani Wärtsilästä muuttui eniten siinä, mitä kaikkea Wärtsilä oikeasti tekee. Hahmotin todellisen laajuuden vasta töiden kautta, niin tuotevalikoimasta kuin itse yrityksestä.

Töiden ohella kirjoitan omasta aiheesta kanditaatin tutkielmaa, suoritan verkkokurssia sekä valmistaudun henkisesti syksyn sähkömagneettisen kenttäteorian tenttiin. Näiden välillä pyrin omistamaan aikaa myös liikkumiseen ja rentoutumiseen. Aikaa tylsistymiseen en ole vielä löytänyt.

Kesän sää ei aiheuta mielipiteitä suuntaan tai toiseen. Sateella on kiva juosta, ja töissä toimisto suojelee ärsyttäviltä elementeiltä, kuten auringolta ja lämmöltä. Sääolosuhteet päinvastasissa tilanteissa eivät myöskään aiheuta toimenpiteitä.

-Samuli

IMG-20150711-WA0001

Tavaraa sieltä ja täältä!

Moro!

Olen kaksi vuotta automaatiotekniikan opintoja suorittanut teekkari Vaasasta ja tällä hetkellä olen kesätöissä Wärtsilässä. Opiskelukentällä toimin Tutti ry:n koulutuspoliittisena vastaavana eli vastaan opiskelijoiden edunvalvonnasta. Vapaa-aikanani toimin Vaasan Uimarit-96 ry:n uimaohjaajana, joten harrastuksia ja aktiviteetteja riittää myös opiskelun ohella.

Wärtsilä oli minulle entuudestaan tuttu kesätyöpaikka sillä olen ollut kaksi kesää kyseisessä yrityksessä töissä. Työnhaun Wärtsilään aloitin täyttämällä kesätyöhakemuksen alkuvuodesta ja odottelemalla kuukauden päivät. Odottelun jälkeen viime kesän esimies soitti ja kysyi milloin pääsisin haastatteluun. Haastattelun jälkeen kului vielä hetken aikaa ennen kuin oli nimi paperissa ja kesä täynnä tekemistä. Entuudestaan tutun työtehtävän lisäksi Wärtsilään minut houkutteli mahdollisuus saada jalka oven väliin valmistumisen jälkeistä työnhakua ajatellen. Näinkin suureen ja globaaliin yritykseen, jossa automaatio-osaajia varmasti tarvitaan tulevaisuudessa, on hyvä olla entuudestaan työkokemusta mikä voi helpottaa työnsaantia.

Kesätyöni vietän peltojen keskellä Runsorin varaston tavaran vastaanotossa, jossa tällä hetkellä tuuraan pientavaravastaanotossa. Työhöni kuuluu saapuvan pientavaran (alle 15kg) lajittelu, joko henkilökohtaiset paketit menemään oikeille ihmisille tai varastoon tulevien osien kirjaaminen järjestelmään ja niiden vieminen oikeille paikoille. Työ saattaa kuulostaa helpolta mutta yllättävän paljon joutuu välillä tekemään pientä salapoliisityötä selvittääkseen kenelle mikäkin paketti kuuluu lähettää. Haastetta lisää kun jokainen saapuva paketti on erilainen ja vastaanottaja on merkattu eri tavalla eri paikkaan. Mutta muutaman sähköpostin jälkeen kaikki paketit ovat löytäneet oikeille omistajille ja voiton riemu palkitsee seuraavaan ongelmaan asti.

Vapaa-aikani kuluu salilla käydessä ja jos helteet jossakin välissä suvaitsevat alkaa, niin rantalentopalloa pitäisi päästä pelailemaan. Tosin kavereiden kanssa pitää saada työvuorot täsmäämään, että saadaan jonkinlaiset joukkueet kasaan. Pyöräilyä tulee kesällä ”harrastettua” todella paljon, sillä työmatkat kuljen pyörällä kaikissa sääoloissa. Matkaa kertyy noin 9,5 km per suunta ja aikaa kuluu noin 30 min riippuen tuulesta. Joka on tähän asti iltapäivisin paria päivää lukuun ottamatta ollut vastainen. Kunto on kyllä pyöräilyn myötä kasvanut kohisten ja pysynee ainakin kesän loppuun asti.

JUSSI

Lämpimiä ja tyyniä säitä odotellessa.

-Jussi

Heipparallaa täältä teknillisestä myynnistä!

Moikka!
Olen sähkötekniikkaa nyt vuoden verran lukenut teekkari, sekä tuleva tutor. Aloitin opinnot vuonna 2013, jonka jälkeen lähdin vuodeksi asepalvelukseen. Toimin myös Tutti ry:n maagisena liikuntavastaavana. Olen siis töissä yrityksessä nimeltään Wärtsilä. Tehtävänimikkeeni on niskakarvoja nostattava ” Summer trainee in Application Engineering in Nuclear Sales”. Työ on siis ilman rallienglantia nimeltään teknillinen myynti. Myymme siis kaikessa lyhykäisyydessään hätädieselmoottoreita muun muassa ydinvoimaloihin.

Wärtsilään pääsin omilla kontakteillani sekä aiempien kesien työkokemuksella. Pistin siis hakupaperit vetoon helmikuun tienoilla ja kuukauden odottelun jälkeen nykyinen esimieheni soitti minulle ja kysyi kiinnostusta tulla töihin. Haastatteluaika sovittiin ja haastattelun jälkeen kesti noin kuukauden ennen kuin sain tietää kesätyöpaikan varmistumisen.

Päätin jo fuksisyksynä 2013 että Wärtsilä on yksi ensimmäisistä kesätyöpaikoista mihin haen. Wärtsilässä kiehtoo energia-alan lisäksi mahdollisuus kansainväliseen työhön, työkieli jota käytän on englanti. Jokapäiväinen englannin käyttö on sekä hauskaa että haasteellista, taisi vaihtovuodesta Australiassa olla sittenkin jotain hyötyä.

Työtehtävissäni tulen tukemaan tiimiäni saavuttamaan myyntitavoitteet sekä teknilliset vaatimukset. Olen tähän asti tehnyt erilaisia dokumentteja sekä selannut läpi tarvittavat standardit niin kutsuttuihin ”kauppakirjoihin”. Työssäni parasta on se, että mikään projekti johon olen osallisena ei ole samanlainen. Samantyyppisiä projekteja voi toki olla mutta samoilla tiedoilla ei pitkälle pötkitä.
Kouluttautuminen ja asioiden oppiminen on siis avainasemassa jokapäiväisessä työssä.

Välillä tuntuu kieltämättä siltä että olen pihalla kuin lumiukko teknillisestä kielestä, mutta eiköhän sekin aukko sivistyksessä tule kuntoon kesän lopputienoilla. Yksi parhaimmista piirteistä tiimissäni on se että voin kysyä koska vain ja mitä vain, ja uskokaa että niitä kysymyksiä on paljon!

Kesältä odotan tottakai auringonpaistetta, niin kuin kaikki muutkin suomalaiset. Lisäksi töissä odotan haastavia sekä opettavaisia työtehtäviä. Voitto futispuulaakissa lämmittäisi sydäntäni myös!

Kesän aikana aion olla salilla eka ja lenkillä vika.

Niitä lämpimiä säitä odotellessa.

valtteri_selfie

Kesäisin terveisin,

-Valtteri