Toimintaa ohjaavat dokumentit

Missio, visio ja arvot

Missio:
Tutti ry toimii jäsentensä aktiivisena edunvalvojana. Edunvalvonnan ohella Tutti järjestää jäsenistölleen mielekästä vapaa-ajan toimintaa. Tutti edistää hyvinvointia ja edesauttaa jäsenistönsä pärjäämistä niin opiskeluissa kuin vapaa-ajalla.

Visio:
Tutti ry on alallaan kansallisesti tunnustettu, houkutteleva ja jäsenistönsä näköinen toimija. Tutin tunnettuvuus ja jäsenmäärän kasvu on kestävällä pohjalla, ja edunvalvonta sekä opiskelijakulttuurin ylläpitäminen toimivat.

Arvot:
Tutti ry pyrkii olemaan vastuullinen, toiminnaltaan läpinäkyvä yhteisö, jonka jäsenet kokevat olonsa turvalliseksi ja arvostetuksi. Tutin toimintaa ohjaavia arvoja ovat ihmisten tasa-arvoinen kohtelu, vastuullisuus, poikkitieteellisyys ja hyvinvoinnin edistäminen, sekä kiusaamisen, syrjinnän ja häirinnän vastaisuus.

Strategia

Tutti ry:n rahastonhoidollisia ratkaisuja tarkastellaan kriittisesti strategiakauden aikana. Tutti ry:n tavoite on tehdä positiivista tulosta vuosien 2020—2025 aikana. Tutti luo sijoitusstrategian, joka tähtää omavaraisuuden varmistamiseen, toiminnan raamien säilyttämiseen ja omien tilojen mahdollisuuteen tulevaisuudessa. Jäsenistön kasvun vaikutuksia talouteen seurataan, ja tarvittaessa jäsenmaksua sopeutetaan vallitsevaa tilannetta vastaavammaksi.
Tutti ry kehittää edunvalvontaansa osallistavammaksi, ja pyrkii hyödyntämään siinä myös hallituksen ja toimihenkilöiden ulkopuolisia, piileviä resursseja. Jäsenistön mielipiteitä kartoitetaan paitsi osana jatkuvaa toimintaa, myös laajemmilla, säännöllisillä selvityksillä, ja näin saatua dataa käytetään Tutin edunvalvonnan keihäänkärkenä.
Häirintätapauksiin puututaan ja Tutti ry:n halllituksessa tulee olemaan vähintään yksi koulutettu yhdenvertaisuusvastaava. Tutin jäsenpalveluina tarjoamat liikuntamahdollisuudet sekä oleskelutilat säilytetään. Erityisesti toimitiloja pyritään kehittämään tarkoituksenmukaisemmiksi, ottaen huomioon alati kasvava jäsenmäärä sekä olemassa oleva tarve ympärivuorokautisesti saavutettaville tiloille.
Tutti vaalii teekkari- ja kylteriopiskelijoiden perinteitä niiden vaatimalla arvokkuudella ja laajentaa toimintansa kirjoa aloittamalla hyväntekeväisyystyön. Olemassa olevia sekä uusia tapahtumia toteutetaan soveltuvilta osin yhteistyössä sidosryhmien kanssa.
Tutti ry pyrkii ammattimaisella viestinnällä vaikuttamaan positiivisesti tapahtumiensa kävijämääriin ja omaan imagoonsa niin potentiaalisten ja olemassa olevien yhteistökumppanien ja sidosryhmien kuin jäsenistönsäkin silmissä. Viestinnän kokonaisuuden hallintaa varten luodaan viestintäsuunnitelma, joka määrittää viestinnän keinot ja kohdeyleisöt.
Näiden ja muiden toimenpiteiden kautta Tutti hankkii uusia yhteistyökumppaneita ja syventää suhteita olemassa oleviin. Tehtävää yhteistyötä laajennetaan rahoituksen hankkimisesta monipuolisemmiksi kokonaisuuksiksi jäsenistön toiveita kuunnellen.
Tutti ry:n hallintoa, etienkin hallituksen ja toimihenkilöiden kokoonpanon osalta, tarkastellaan kriittisesti. Myös yhdistyksen säännöt päivitetään vastaamaan muuttunutta tilannetta. Toiminnan raamit saatetaan näiltä osin muotoon, joka tukee yhdistyksen onnistumista tehtävässään Vaasan yliopiston teknillisten tieteiden opiskelijoiden edunvalvojana ja äänitorvena.
Ensisijaisesti Estiem LG Vaasan kautta. Kansainvälinen toiminta osana Tuttia saatetaan kestävälle pohjalle.

Säännöt

1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Tutti ry ja sen kotipaikka on Vaasa.

2 § Tarkoitus ja toiminta
Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja kehittää ainejärjestön jäsenten yhteistyötä, toimia opiskelijoiden edunvalvojana Vaasan yliopistossa, vaalia ainejärjestön kulttuuriperintöä ja edistää ainejärjestötoiminnan kehittymistä ja opiskelijoiden viihtyvyyttä.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:
- osallistuu opetusta koskevaan suunnitteluun ja tekee selvityksiä, aloitteita ja antaa lausuntoja,
järjestää kokouksia, kursseja, keskustelu- ja huvitilaisuuksia, sekä excursioita, yksin ja yhteistyössä toisten yhdistysten kanssa,
- harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa.
Toimintansa tukemiseksi, yhdistys voi, hankittuaan tarvittaessa asianmukaisen luvan:
- kantaa jäsenmaksuja,
- järjestää rahankeräyksiä ja arpajaisia ja myyjäisiä,
- ottaa vastaan lahjoituksia, testamentteja ja avustuksia sekä harjoittaa sijoitustoimintaa,
- omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta.

3 § Jäsenet
Yhdistyksellä voi olla varsinaisia jäseniä, kannatusjäseniä sekä kunniajäseniä. Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä Vaasan yliopistossa teknisiä tieteitä opiskeleva henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen.
Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa.
Yhdistyksen kokous voi hallituksen esityksestä kutsua kunniajäseneksi yhdistyksen entisen tai nykyisen jäsenen, joka on ansiokkaasti sekä pitkään toiminut yhdistyksen toiminnan ja tarkoitusperien mukaisesti.
Varsinaiset jäsenet ja kannattajajäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.
4 § Jäsenen oikeudet
Yhdistyksen kokouksessa on jokaisella varsinaisella jäsenellä ja kunniajäsenellä yksi ääni. Kannatusjäsenillä on yhdistyksen kokouksessa puhe- ja läsnäolo-oikeus, mutta ei äänioikeutta. Yhdistyksen hallitus voi rajoittaa kannatusjäsenten oikeutta jäsenetuihin. Yhdistykselle maksettavista jäsenmaksuista päätetään yhdistyksen kevätkokouksessa.
Varsinainen jäsen on velvollinen maksamaan liittymisen yhteydessä jäsenmaksun. Varsinainen jäsen on velvollinen maksamaan jäsenmaksun liittymisen jälkeen vuosittain, mikäli yhdistyksen kevätkokous näin päättää. Kannatusjäsen on velvollinen maksamaan vuosittain kannatusjäsenmaksun. Kunniajäseneksi kutsuttu on vapautettu vuotuisesta jäsenmaksusta.
Jäsen on velvollinen ilmoittamaan hallitukselle liittymisen yhteydessä annettujen tietojen muutoksista viipymättä.

5 § Jäsenen eroaminen
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla eroamisesta yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

6 § Jäsenen erottaminen
Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos:
- jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta,
- jäsen on tarkoituksellisesti laiminlyönyt velvoitteensa, joihin hän on yhdistyksessä sitoutunut,
- jäsen on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä,
- jäsen on rikkonut yhdistyksen hyväksymiä toiminnassa noudatettavia sääntöjä törkeällä tavalla,
- jäsen ei enää täytä näissä säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
Jäsenelle on ennen erottamispäätöstä annettava mahdollisuus tulla kuulluksi ja korjata virheellinen menettelynsä kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa hallituksen tiedoksiannosta.

7 § Hallitus
Yhdistyksen hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja vähintään viisi (5), mutta enintään yksitoista (11) jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja päättää muiden tehtävien jaosta. Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi.
Hallitus on päätösvaltainen, kun kokouksessa on paikalla puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vähintään puolet hallituksen varsinaisista jäsenistä. Hallituksen kutsuu koolle puheenjohtaja, tai hänen ollessaan estyneenä, sen varapuheenjohtaja. Kokous on kutsuttava koolle myös silloin, jos vähintään kolme (3) hallituksen jäsenistä sitä pyytää. Hallituksen kokoukset on kutsuttava koolle kirjallisesti ennen kokousta hallituksen järjestäytymiskokouksessaan päättämällä tavalla.

8 § Toimihenkilöt
Yhdistyksellä voi olla erilaisia toimihenkilöitä. Yhdistyksen kokous valitsee toimihenkilöt tehtäviinsä. Yhdistyksen hallitus voi tarvittaessa yhdistyksen kokouksien välisenä aikana valita toimihenkilöitä edellyttäen, että toimihenkilöiden tehtäviä varten on avattu julkinen haku.
Toimihenkilöillä on hallituksen kokouksissa puhe- ja läsnäolo-oikeus. Toimihenkilöiden toimikausi on kalenterivuosi, tai valittavalle toimihenkilölle erikseen päätetty ajanjakso.

9 § Jaostot ja toimikunnat
Yhdistyksellä voi olla alaisuudessaan erilaisia jaostoja sekä toimikuntia, joiden tehtävistä ja toiminnasta määrätään erikseen perustamisen yhteydessä. Jaostot ja toimikunnat perustetaan hallituksen päätöksellä, jolloin on määriteltävä niiden tehtävä, toimikausi ja vastuuhenkilö. Jaosto tai toimikunta on tilivelvollinen toimistaan yhdistyksen hallitukselle.
Hallitus voi päätöksellään lakkauttaa jaoksen tai toimikunnan tai vapauttaa niiden yksittäisen henkilön tehtävistään. Jaosto tai toimikunta lakkaa myös, kun sen määritelty tehtävä on suoritettu tai sen toimikausi päättyy.

10 § Hallituksen jäsenen tai toimihenkilön vapauttaminen tehtävistään
Yhdistyksen kokous voi vapauttaa hallituksen jäsenen tai toimihenkilön tehtävistään. Yhdistyksen kokous voi valita tehtävistään vapautetun hallituksen jäsenen tilalle uuden jäsenen. Yhdistyksen kokouksen on kuitenkin täydennettävä hallitusta, mikäli vaadittu hallituksen jäsenmäärä alittuisi tehtävistä vapauttamisen myötä. Yhdistyksen hallitus voi vapauttaa toimihenkilön tehtävistään.

11 § Nimenkirjoitusoikeus
Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja on oikeutettu kirjoittamaan yhdistyksen nimen yksin. Nimenkirjoitusoikeus on myös hallituksen varapuheenjohtajalla, sihteerillä ja rahastonhoitajalla, aina kaksi yhdessä. Yhdistyksen hallitus voi oikeuttaa muunkin henkilön kirjoittamaan nimen yksin tai yhdessä toisen nimenkirjoitusoikeudellisen kanssa.

12 § Tilikausi
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

13 § Toiminnantarkastus
Yhdistyksen hallituksen on toimitettava toimintakertomus ja tilinpäätös liitteineen toiminnantarkastajille viimeistään kolme viikkoa ennen sitä kokousta, jossa tilinpäätös vahvistetaan.
Mikäli hallituksen jäsen tai toimihenkilö on estynyt toimimasta tehtävässään, tulee hänen ilmoittaa siitä kirjallisesti hallituksen puheenjohtajalle.
Toiminnantarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen kyseistä kokousta hallitukselle.

14 § Yhdistyksen kokoukset
Yhdistys pitää vuosittain kaksi sääntömääräistä kokousta. Yhdistyksen kevätkokous pidetään maalis-toukokuussa ja syyskokous loka-joulukuussa hallituksen tarkemmin määräämänä ajankohtana.
Yhdistyksen kevätkokouksessa on käsiteltävä ainakin seuraavat asiat:
1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi
ääntenlaskijaa.
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. Esitellään tilinpäätös, toimintakertomus ja toiminnantarkastajien lausunto
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä
hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. Päätetään varsinaisten jäsenten jäsenmaksusta ja mahdollisen vuotuisen
jäsenmaksun suuruudesta sekä kannatusjäsenten vuotuisen kannatusjäsenmaksun
suuruudesta.
8. Käsitellään muut kokouskutsussa tai työjärjestyksessä mainitut asiat.
Yhdistyksen syyskokouksessa on käsiteltävä ainakin seuraavat asiat:
1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi
ääntenlaskijaa
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. Vahvistetaan toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio
6. Valitaan yhdistykselle hallitus
7. Valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa
tarkastamaan seuraavan tilikauden talous ja hallinto
8. Valitaan Vuoden Tuttilainen
9. Käsitellään muut kokouskutsussa tai työjärjestyksessä mainitut asiat.
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Kokoukselle osoitetut aloitteet tulee toimittaa kirjallisesti hallitukselle.
Yhdistyksen hallituksen on kutsuttava yhdistyksen ylimääräinen kokous koolle mikäli,
- yhdistyksen kokous niin päättää,
- hallitus katsoo siihen olevan aihetta,
- kun vähintään viisikymmentä (50) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä tai vähintään 1/10 yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.
Ylimääräinen kokous on tällöin pidettävä kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa asianmukaisesti tehdystä vaatimuksesta.
Yhdistyksen hallitus voi sallia osallistumisen yhdistyksen kokoukseen tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.
Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

15 § Kokouskutsutapa
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta lähettämällä kokouskutsu jäsenille sähköpostilla sekä julkaistava kokouskutsu yhdistyksen kotisivuilla ja toimitilan ilmoitustaululla.

16 § Huomionosoitukset
Kunniajäsenyys on arvokkain Tutti ry:n myöntämä huomionosoitus.
Tutti ry voi myöntää erilaisia huomionosoituksia jäsenilleen, ei-jäsenilleen sekä yhdistyksen toimintaa muutoin tukeneille. Huomionosoitukset ja niiden myöntämisen edellytykset on eritelty Tutti ry:n perinneohjesäännössä.
Yhdistyksen jäsenet valitsevat vuosittain syyskokouksessa Vuoden Tuttilaisen. Valitun on oltava yhdistyksen varsinainen jäsen. Valinta on toimitettava umpilipuin. Äänten jakaantuessa tasan voidaan Vuoden Tuttilaiseksi valita useampikin henkilö. Vuoden Tuttilainen julkistetaan yhdistyksen vuosijuhlassa.

17 § Ylähuone
Yhdistyksen alaisuudessa toimii Tutti ry:n perinneseura, jota kutsutaan nimellä Ylähuone. Ylähuoneen tarkoituksena ja tehtävänä on vaalia vaasalaisten tekniikan opiskelijoiden perinteitä ja huolehtia Tutti ry:n toiminnan jatkuvuudesta.
Ylähuoneen tehtäviä hoitavat istuvan hallituksen puheenjohtaja ja istuvan hallituksen sihteeri yhdessä vielä opiskelevien aikaisempien hallitusten puheenjohtajien kanssa. Ylähuoneen tehtäviä voidaan kutsua hoitamaan myös 1–5 muuta yhdistyksen toiminnassa ansioitunutta jäsentä. Näiden jäsenten kutsumisesta vastaavat aikaisempien hallitusten puheenjohtajat. Ylähuoneen tehtäviä hoitamaan nimetyt henkilöt kokoontuvat vähintään kerran kalenterivuoden aikana istuvan hallituksen puheenjohtajan pyynnöstä.

18 § Ohjesäännöt ja muut määräykset
Yhdistyksellä voi olla erilaisia ohjesääntöjä tai muita määräyksiä, jotka tarkentavat tai täydentävät näitä sääntöjä, tai antavat yhdistyksen toiminnassa sovellettavia sääntöjä. Yhdistyksen kokouksen hyväksymiä ohjesääntöjä tai muita määräyksiä voidaan muuttaa yhdistyksen kokouksessa, kuitenkin ottaen huomioon, mitä kyseinen ohjesääntö määrää sen voimassaolosta tai muuttamisesta.

19 § Sääntöjen muuttaminen
Muutokset näihin sääntöihin on hyväksyttävä kahdessa (2) perättäisessä, vähintään neljäntoista (14) päivän välein pidettävässä yhdistyksen kokouksessa, joissa molemmissa vaaditaan kahden kolmasosan (2/3) enemmistö annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta.

20 § Yhdistyksen purkaminen
Päätös yhdistyksen purkamisesta on tehtävä kahdessa (2), vähintään neljäntoista (14) päivän välein pidettävässä yhdistyksen kokouksessa, joissa molemmissa vaaditaan vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistö annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava yhdistyksen purkamisesta.
Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen viimeisen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla Vaasan yliopistossa teknisiä tieteitä opiskelevien hyväksi.

21 § Muita määräyksiä
Näiden sääntöjen ohella sovelletaan voimassa olevaa yhdistyslakia tai siihen verrattavaa säädöstä.
Tutti ry:n tunnusmerkit
1 § Yleistä
Tutti ry:n ainejärjestönauhan käyttöoikeutta ja -tapaa sekä tuttimitaleja määritettäessä noudatetaan tätä ohjesääntöä. Muilta kuin tässä ohjesäännössä mainituilta osin noudatetaan Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan voimassa olevia sääntöjä.
Tutti ry:n ainejärjestönauha
2 § Ainejärjestönauha
Ainejärjestönauha on 30 mm leveä. Nauhan pohjaväri on keltainen. Nauhan alemmassa reunassa kulkee musta viisi (5) mm leveä raita. Kahden (2) mm:n etäisyydellä mustasta raidasta kulkee toinen, kaksi (2) mm leveä musta raita.

2.1 § Kanto-oikeus
Ainejärjestönauhan kanto-oikeus on kaikilla Tutti ry:n jäsenillä, ja se säilyy myös jäsenen valmistuttua. Tutti ry:n hallitus voi perustellusta syystä myöntää käyttö-oikeuden myös muulle henkilölle.

2.2 § Nauhan kantaminen
Ainejärjestönauhaa käytetään akateemisissa juhlatilaisuuksissa ja yhdistystä edustettaessa. Nauhaa käytetään aina Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan kuntanauhan kanssa yhdessä siten, että ylioppilaskuntanauhaa kannetaan ylempänä, poikkeuksena Tutti ry:n oma vuosijuhla, jolloin ainejärjestönauha on ylempänä.
Ainejärjestönauhaa voidaan kantaa myös ilman Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan kuntanauhaa, ei kuitenkaan Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan vuosijuhlissa.
Ainejärjestönauhaa kannettaessa tulee muun pukeutumisen olla tilaisuuden ja nauhan arvolle sopivaa. Yhdistyksen hallituksen vastuulla on tiedottaa nauhan oikeanlaisesta käytöstä.
Ainejärjestönauhaa tulee kantaa juhlapuvun sekä tumman puvun kanssa oikealta olkapäältä rinnan yli viistoon vasemmalle liivin alla. Tumman puvun kanssa käytettäessä nauhan tulee kulkea kuitenkin solmion päältä. Iltapuvun kanssa ainejärjestönauhaa voidaan kantaa ruusukkeeksi taiteltuna vasempaan rinnukseen kiinnitettynä. Nauha ei saa koskettaa paljasta ihoa.
Ainejärjestönauhan raskaampi väri (musta) kannetaan aina alempana. Ruusuke taitellaan kolmelle (3) taitokselle siten, että mustat raidat jäävät alemmas ja keskitaitoksessa oikean käden puolelle.
Tutti ry:n hallitusmerkki
3 § Yleistä
Tutti ry:n hallituksen jäsenille sekä toimihenkilöille myönnetään lupa käyttää hallitusmerkkiä toimikautensa alusta lähtien. Hallitusmerkki on kullattu, Tutti ry:n teekkarilakin kokardin mukainen pinssi. Käyttö-oikeus säilyy toimikauden päätyttyä. Merkkiä kannetaan ainejärjestönauhassa tai puvun vasemmalla puolella. Hallitusmerkkiä suositellaan kannettavaksi juhlatilaisuuksien lisäksi esimerkiksi edustustilaisuuksissa tai kansallisissa tapahtumissa, joihin henkilö osallistuu Tutti ry:n edustajana. Tutti ry:n hallitus on vastuussa hallitusmerkkien hankinnasta, säilytyksestä ja merkin alkuperäisen muodon vaalimisesta.
Tutti ry:n jäsenilleen myöntämät huomionosoitukset
4 § Tuttimitalit
Tuttimitaleja on pronssisia, hopeisia ja kultaisia, joista kultainen on arvokkain, hopeinen toiseksi arvokkain ja pronssinen kolmanneksi arvokkain.
Kultaisia tuttimitaleita voidaan jakaa enintään 1 kpl jokaista viittä (5) Tutti ry:n toimintavuotta kohden. Hopeisia tuttimitaleita voidaan jakaa enintään 2 kpl jokaista Tutti ry:n toimintavuotta kohden. Pronssisia tuttimitaleita voidaan jakaa enintään 5 kpl jokaista Tutti ry:n toimintavuotta kohden.
Joka vuosi ei kuitenkaan ole tarkoituksena jakaa enimmäismäärää mitaleita, vaan mitali jaetaan vain sen ansaitsevalle henkilölle.

4.1. § Tuttimitalin myöntäminen
Tuttimitali voidaan myöntää yhdistyksen entiselle tai nykyiselle jäsenelle tunnustukseksi yhdistyksen hyväksi tehdystä työstä ja sen myöntämisestä päättää Tutti ry:n hallitus. Mitalia ei kuitenkaan voida myöntää yhdistyksen hallituksen jäsenelle tämän toimikauden aikana. Samalle henkilölle voidaan myöntää useampia tuttimitaleita, muttei kuitenkaan saman kalenterivuoden aikana.
Tuttimitali myönnetään yhdistyksen vuosijuhlassa ja sitä kannetaan riipuksena vasemmassa miehustassa tai vasemman rintataskun päällä tai vastaavassa paikassa. Mikäli henkilöllä on useita tuttimitaleita, kantaa hän kuitenkin vain arvoltaan korkeinta. Tuttimitalit luovuttaa yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja. Mitalin luovutuksen yhteydessä mitalin saajalle annetaan myös kunniakirja, josta käy ilmi mitalin myöntämisen perusteet.
Mitalit numeroidaan ja hallituksen on pidettävä luetteloa mitalin saaneista henkilöistä. Yhdistyksen hallitus pitää kirjaa mitalien saajista, myöntämisajankohdista ja myöntämisperusteista.

4.2 § Pronssinen tuttimitali
Pronssinen tuttimitali voidaan myöntää Tutin toimintaan aktiivisesti osallistuneelle jäsenelle, joka on toiminnallaan edesauttanut yhdistyksen menestystä tai pitänyt yllä sen hyvää henkeä. Pronssinen mitali voidaan myöntää esimerkiksi ansioituneelle yhdistyksen hallituksen tai ylioppilaskunnan edustajiston jäsenelle, mutta myös muulle yhdistyksen toimintaan osallistuneelle jäsenelle.

4.3 § Hopeinen tuttimitali
Hopeinen tuttimitali voidaan myöntää hallituksen jäsenelle tai toimihenkilölle, joka täyttää pronssisen mitalin tunnusmerkistön ja joka on toiminut tehtävässään vähintään yhden (1) toimikauden ajan. Hallitus voi vakaata harkintaa käyttäen myöntää hopeisen tuttimitalin myös muille kuin edellä mainituille henkilöille kunnianosoituksena pyyteettömästä toiminnasta tai huomattavista ansioista yhdistyksen hyväksi. Hopeinen mitali voidaan myöntää esimerkiksi kautensa aikana ansioituneelle yhdistyksen puheenjohtajalle, hallituksen jäsenelle, ylioppilaskunnassa vaikuttaneelle henkilölle tai muuten mittavasti Tutti ry:n toiminnan arvoja paikallisesti tai kansallisesti edistäneelle henkilölle.

4.4 § Kultainen tuttimitali
Kultainen tuttimitali myönnetään henkilölle, joka täyttää pronssisen ja hopeisen mitalin tunnusmerkistön, ja on edistänyt Tutti ry:n tarkoitusperiä aktiivisesti ja päämäärätietoisesti myös opiskelu-uransa jälkeen. Kultainen tuttimitali myönnetään pääsääntöisesti edellä mainitut kriteerit täyttäville alumneille, eli henkilöille, jotka ovat jo lopettaneet aktiivisen opiskelu-uransa. Kultainen tuttimitali voidaan myöntää myös erittäin poikkeuksellisista ansioista yhdistyksen hyväksi, jolloin aiempien tuttimitaleiden tunnusmerkistön ei tarvitse välttämättä täyttyä.

5 § Kunniajäsenyys
Kunniajäsenyys on arvokkain Tutti ry:n myöntämä huomionosoitus.

5.1 § Kunniajäsenyyden myöntäminen
Kunniajäsenyys voidaan myöntää yhdistyksen entiselle tai nykyiselle jäsenelle. Yhdistyksen kokous voi yhdistyksen hallituksen esityksestä kutsua Tutti ry:n kunniajäseneksi henkilöitä, jotka ovat ansiokkaasti sekä pitkään toimineet yhdistyksen, sen toiminnan ja tarkoitusperien mukaisesti. Kunniajäsenen palkitseminen vaatii pitkää ja tarkkaa harkintaa ja hallituksen tulee tehdä esityksestään lausunto yhdistyksen kokoukseen. Kunniajäsenyys tunnusmerkkeineen myönnetään Tutti ry:n vuosijuhlassa. Kunniajäsenyyden myöntämisen yhteydessä saajalle annetaan kunniajäsenen käädyt ja kunniakirja, josta käy ilmi kunniajäsenyyden myöntämisen perusteet.

5.2 § Kunniajäsenen käädyt
Kunniajäsen saa merkiksi huomionosoituksesta kannettavakseen kunniajäsenen käädyt. Kunniajäsenen käätyjä käytetään akateemisissa juhlatilaisuuksissa juhlapuvun kanssa. Käädyt eivät saa koskettaa ihoa.
Käätyjen hankinnasta ja alkuperäisen muodon säilyttämisestä vastaa Yhdistyksen hallitus. Käädyt nimetään ja numeroidaan. Yhdistyksen hallituksen on pidettävä luetteloa käädyt saaneista kunniajäsenistä, myöntämisajankohdista ja myöntämisperusteista.
Tutti ry:n ulkopuolisille tahoille myöntämät huomionosoitukset
6 § Tutti ry:n pöytästandaari
Tutti ry voi huomioida yhteistyökumppaneitaan tai yksityishenkilöitä, jotka eivät voi saada entisille tai nykyisille jäsenille tarkoitettuja huomionosoituksia. Ulkopuolisille myönnettävä huomionosoitus on Tutti ry:n pöytästandaari.
Tutti ry:n pöytästandaari voidaan myöntää yhteisölle tai yksityishenkilölle, jonka kanssa yhdistys on tehnyt pitkäaikaista yhteistyötä. Päätöksen pöytästandaarin luovutuksesta tekee yhdistyksen kokous. Pöytästandaarit luovutetaan ensisijaisesti yhdistyksen vuosijuhlassa, mutta luovutus voi tapahtua myös standaarin saajan luokse tehdyn vierailun yhteydessä.
Ohjesäännön voimassaolo
7 § Voimassaolo
Perinneohjesääntö on voimassa, kunnes yhdistyksen kokous päätöksellään sitä Tutti ry:n sääntöjen mukaisesti muuttaa. Muutokset ohjesääntöön valmistelee Tutti ry:n perinneseura Ylähuone, Tutti ry:n hallituksen pyynnöstä. Muutokset astuvat voimaan, kuten Tutti ry:n säännöissä on mainittu.
1§ Teekkarilakki
Vaasan yliopiston teknisten tieteiden ainejärjestö Tutti ry:n teekkarilakki on tupsulakki, jossa on valkoinen kuusikulmainen samettipäällys, musta samettireuna ja musta lippa sekä musta tupsu. Tupsu alkaa lakin keskeltä ja kiinnittyy samettireunukseen lakin oikealla puolella.
Teekkarilakin sisävuori edustaa Vaasan värejä, jotka ovat punainen ja keltainen. Teekkarilakin mustaan samettireunukseen lipan keskikohdalle on kiinnitetty Tutti ry:n kultainen kokardi. Teekkarilakkien hankinnasta ja jakelusta vastaa Tutti ry:n hallitus.

2§ Käyttöoikeus
Teekkarilakkia ovat oikeutettuja käyttämään Vaasan yliopistossa tekniikan kandidaatin ja/tai diplomi-insinöörin tutkintoa suorittavat opiskelijat sekä Vaasan yliopistosta tekniikan kandidaatiksi tai diplomi-insinööriksi valmistuneet henkilöt, jotka ovat tai ovat olleet Tutti ry:n jäseniä, ja joille teekkarilakki on kertaalleen myönnetty.

3§ Teekkarilakin myöntäminen
Teekkarilakki voidaan myöntää aikaisintaan ensimmäisen opiskeluvuoden keväänä. Lakki ojennetaan ja sen käyttöoikeus myönnetään wapunpäivänä 1.5. niille Tutti ry:n jäsenille ja tekniikan ylioppilaille, jotka ovat täyttäneet Tutti ry:n määrittämät kriteerit. Muutoin teekkarilakki ojennetaan äitienpäivän jälkeen sen varanneille ja maksaneille. Teekkarilakin myöntää Tutti ry:n hallitus.

4§ Teekkarilakin käyttöaika
Teekkarilakki nostetaan olalta päähän 30.4. Topeliuksen patsaan lakituksen yhteydessä. Lakkia voi käyttää vapaasti 30.4. klo 18:00 – 30.9. klo 24:00 välisenä aikana. Teekkarilakki lasketaan juhlallisesti Tutti ry:n Lakinlaskijaisissa syyskuun viimeisenä.
Muina aikoina teekkarilakkia voidaan käyttää tässä ohjesäännössä pykälässä 6 Pysyväisohjesääntö mainituissa tilaisuuksissa tai Tutti ry:n hallituksen myönnettyä luvan teekkarilakin käyttöön.
Lakin käyttöoikeutta haetaan kirjallisesti. Kiireellisissä tapauksissa päätöksen teekkarilakin käytöstä voi tehdä Tutti ry:n hallituksessa ylintä teekkarivaltaa käyttävä henkilö. Tutti ry:n hallitus merkitsee myönnetyt ja evätyt käyttöoikeudet hallituksen kokouksen pöytäkirjoihin.

5§ Teekkarilakin käyttö
Teekkarilakkia käytetään, kuten lakkia yleensä, ei kuitenkaan teekkarilakkia tai teekkariutta halventaen. Sitä ei saa luovuttaa henkilöille, joilla ei ole teekkarilakin kanto-oikeutta. Kun teekkarilakki ei ole päässä, sitä kannetaan olkapäällä. Teekkareiden kokoontuessa noustaan keskiyöllä korkeimmalle mahdolliselle kohdalle, nostetaan teekkarilakki käsi ojennettuna pään yläpuolelle ja lauletaan Teekkarihymni kaksi kertaa, pimennetyssä tilassa mikäli mahdollista. Päähineen käyttöaikana lakki palaa päähän, muutoin, kuten Lakinlaskijaisissa, lakki lasketaan olkapäälle asianmukaisesti.

6§ Pysyväisohjesääntö
Myönnetään pysyvä teekkarilakinkäyttöoikeus seuraaviin tilaisuuksiin:
- Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin valtakunnalliset jäynäkisat,
- Tutti ry:n järjestämät excursiot, joissa teekkarilakinkäyttöoikeus alkaa kulkuneuvoon noustessa ja loppuu viimeisen excursiopäivän päättyessä,
- lippuairueessa tai kulkueissa toimiville,
- tilaisuuksiin, joissa henkilö esittelee joko Tutti ry:tä tai Vaasan yliopistoa, jolloin teekkarilakinkäyttöoikeus on voimassa tilaisuuden ajan.

7§ Ohjesäännön muuttaminen
Tämän ohjesäännön muuttamisesta päättää Tutti ry:n yhdistyksen kokous siten kuin Tutti ry:n säännöissä on ohjesääntöjen muuttamisesta määrätty.
Yleistä
1 § Yleistä
Yhdistyslain, Tutti ry:n (jäljempänä yhdistys) sääntöjen ja muiden ohjesääntöjen ohella yhdistyksen taloudenhoidossa noudatetaan tämän talousohjesäännön määräyksiä.

2 § Yhdistyksen talous
Yhdistyksen talous käsittää yhdistyksen nimissä tapahtuvan taloudellisen toiminnan. Yhdistyksen talous muodostuu niistä tuloista, joita yhdistys saa, niistä menoista, joita yhdistys on aiheuttanut tai vastuista, jotka yhdistykselle kuuluvat, sekä niistä kiinteistöistä, arvopapereista ja muusta omaisuudesta, joita yhdistys omistaa.

3 § Taloudenhoidon vastuu
Yhdistyksen hallituksen on huolehdittava, että yhdistyksen taloudenhoito on järjestetty lainmukaisella ja luotettavalla tavalla. Yhdistyksen taloudenhoidosta vastaa ensisijaisesti hallituksen talousvastaava.
Talousvastaavan ja puheenjohtajan vastuulla on valmistella esitys yhdistyksen talousarvioksi, sekä tarvittaessa päivittää yhdistyksen sijoitussuunnitelmaa. Talousvastaavan vastuulla on järjestää yhdistyksen kirjanpito kahdenkertaisena, panna täytäntöön yhdistyksen taloutta koskevat hallituksen päätökset, valmistella yhdistyksen tilinpäätös, sekä huolehtia yhdistyksen omistamista arvopapereista ja muusta sijoitusvarallisuudesta sijoitussuunnitelman mukaisesti. Lisäksi talousvastaavan tehtävänä on hyväksyä tulo- ja menotositteet, sekä hoitaa muut talouden operatiiviset tehtävät.

4 § Sopimukset ja maksut
Sopimukset ja muut asiakirjat allekirjoittavat ne henkilöt, joilla yhdistyksen sääntöjen 11 §:n mukaan on siihen oikeus. Kaksivuotiset ja sitä pidemmät Tutti ry:tä sitovat sopimukset on poikkeuksetta hyväksyttävä hallituksen kokouksessa.

5 § Nimenkirjoitus- ja tilinkäyttöoikeudet, sekä maksukortit
Hallituksen tulee määrätä viimeistään toisessa kokouksessaan tilinkäyttöoikeudet, maksukorttien haltijat ja muut yhdistyksen taloudenhoitoon liittyvät valtuudet.

6 § Sijoituksista päättäminen
Yhdistyksellä on oltava yhdistyksen kokouksessa hyväksytty sijoitusstrategia, jossa määritellään sijoitustoiminnan harjoittamiseen liittyvät keskeiset periaatteet. Hallituksen kokous voi päätöksellään sijoitusstrategian rajoissa ostaa sekä myydä rahastoja.
Rahaliikenne
7 § Yleistä rahaliikenteestä
Yhdistyksen varojen käytön tulee perustua yleiskokouksen hyväksymään vuosittaiseen talousarvioon. Hallitus päättää kokouksessaan kuinka paljon yhdistyksen varoja voidaan käyttää kuhunkin tapahtumaan tai hankintaan. Hallituksen on huomioitava päätöksessään yhdistyksen taloudellinen tilanne sekä tilikauden talousarvio.

8 § Kulukorvaukset
Hallituksen jäsenille, toimihenkilöille, sekä muille asianomaisille korvataan tarvittaessa heidän omista rahoistaan maksamat yhdistykselle kuuluvat kulut, jotka yhdistyksen hallitus on kokouksessaan hyväksynyt ja joista on kuitti todisteena. Hallituksen tulee määrätä viimeistään toisessa kokouksessaan korvattavien kulujen raamit kulukorvauksien
määrän ja aiheen suhteen. Lisäksi hallitus voi päätöksellään maksaa tarvittaville osapuolille päivärahoja tai kilometrikorvauksia verohallinnon ohjeistuksen mukaisesti.
9 § Talousarvio
Yhdistyksellä tulee olla yhdistyksen kokouksessa hyväksytty talousarvio. Lisätalousarvio tulee laatia silloin, kun yhdistyksen taloudenhoidossa tapahtuu muutoksia, joita ei varsinaista talousarviota laadittaessa ole voitu ottaa huomioon ja jotka ovat vaikutukseltaan merkittäviä. Lisätalousarvio laaditaan samaa menettelyä noudattaen kuin varsinainen talousarvio.
Yksittäisten tapahtumien osalta tulee tapahtuman järjestäjän laatia hallituksen kokouksessa hyväksyttävä talousarvio.

10 § Maksujen hyväksyminen
Yhdistyksen suorittamat maksut on hyväksyttävä ennakkoon hallituksen kokouksessa. Alle viidenkymmenen (50) euron yhdistyksen nimissä tehtävät maksut tai hankinnat voi tarvittaessa hyväksyä hallituksen puheenjohtaja.

11 § Maksujen maksaminen
Yhdistyksen maksujen suorittamisen tulee perustua jo hyväksyttyihin laskuihin, yhdistyksen kokouksen tai hallituksen päätöksiin.
Yhdistyksen maksut maksetaan lähtökohtaisesti pankkitililtä tai maksukorteilta. Tarvittaessa maksut voidaan maksaa myös käteiskassasta. Saatu kuitti tai tosite on liitettävä maksun perusteena olevaan alkuperäiseen laskuun tai muuhun asiakirjaan kuten kulukorvausanomukseen.

12 § Maksujen vastaanottaminen
Yhdistykselle suoritettavat maksut ohjataan ensisijaisesti pankkitileille tai tarvittaessa käteiskassaan. Saatuun suoritukseen on liitettävä asianmukainen selvitys tulon aiheutumisesta.

13 § Tositteiden säilyttäminen
Kuitit, tiliotteet ja muut tositteet on säilytettävä vallitsevan lainsäädännön mukaisesti.

14 § Käteiskassa
Käteiskassaa hoitaa yhdistyksen talousvastaava. Talousvastaavan tulee säilyttää käteiskassaa niin, että siihen eivät pääse hallituksen ulkopuoliset henkilöt luvatta. Käteiskassa tulee laskea aina ennen ja jälkeen myyntitapahtuman, sekä kirjata tuloista asianmukainen kuitti, josta selviää myyty tuote, määrä, hinta ja päivämäärä. Käteiskassassa tulee pitää vain tarvittava määrä pohjakassaa ja loput tulee tilittää yhdistyksen tilille.
Kirjanpito
15 § Kirjanpidon järjestäminen
Yhdistyksen kirjanpito järjestetään kahdenkertaisena kirjanpitona kirjanpitolaissa ja kirjanpitoasetuksessa sekä muualla laissa säädettyjä kulloinkin voimassa olevia määräyksiä noudattaen ottaen lisäksi huomioon tämän taloudenhoidon ohjesäännön erityismääräykset, mahdolliset yhdistyksessä tehtyjen päätösten kautta syntyneet muut määräykset sekä tarvittaessa Kirjanpitolautakunnan antamat suositukset.
Käteiskassoista pidetään erillistä maksuperusteista kirjanpitoa.

16 § Omaisuuskirjanpito
Yhdistyksen vaihto- tai käyttöomaisuudesta on pidettävä asianmukaista kirjanpitoa. Arvopaperiluetteloon on merkittävä laatua, hankinta-arvoa ja kirjanpitoa koskevat tiedot. Arvopaperit on säilytettävä arvo-osuustilillä, mikäli mahdollista. Muussa tapauksessa arvopaperit on säilytettävä varmassa säilytyspaikassa erillään yksityisistä ja muista varoista.

17 § Kirjanpito ja tilijärjestelmä
Yhdistyksen juoksevaan kirjanpitoon merkitään tilitapahtumina menot, tulot ja maksutapahtumat sekä niiden oikaisuerät.

18 § Kirjaukset
Kirjausten on perustuttava päivättyyn ja numeroituun tositteeseen, joka todentaa tilitapahtuman. Menotositteesta on käytävä selville vastaanotettu ja tulotositteesta luovutettu suorite. Tositteen, joka todentaa suoritetun maksun, tulee olla maksun saajan tai maksun välittäneen rahalaitoksen tai muun vastaavan antama. Oikaisu- ja siirtokirjauksen todentava tosite on asianmukaisesti varmennettava.
Tilinpäätös ja tilintarkastus
19 § Tilinpäätös
Yhdistyksen tilit päätetään tilikausittain. Hallituksen on annettava kirjanpitolain ja - asetuksen sekä muualla laissa säädettyjen määräysten mukainen tilinpäätös ja tilit liitteineen toiminnantarkastajien tarkastettavaksi, vähintään kaksikymmentäyksi (21) vuorokautta ennen sitä kokousta, jossa tilinpäätös vahvistetaan.

20 § Tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen
Yhdistyksen hallitus vahvistaa tilinpäätöksen ja esittää sitä hyväksyttäväksi yhdistyksen kokoukselle. Tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille päättää yhdistyksen kokous.

21 § Toiminnantarkastajat
Yhdistyksen sääntöjen mukaisesti valitut kaksi varsinaista toiminnantarkastajaa tai näiden ollessa estyneitä heidän varatoiminnantarkastajansa suorittavat yhdistyksen tilintarkastuksen tilintarkastuslaissa ja muualla laissa säädettyjen määräyksien mukaisesti. Toiminnantarkastajien tulee olla esteettömiä ja päteviä toimimaan toiminnantarkastajina.

22 § Toiminnantarkastuksessa tarvittava aineisto
Hallitus on velvollinen antamaan toiminnantarkastajien käytettäväksi kaiken sen aineiston, jonka nämä katsovat tarvitsevansa tarkastuksessaan, kuten kirjanpidon tositeaineiston, pöytäkirjat, jäsenluettelon ja toimintakertomukset, säännöt, sopimukset sekä muut asiakirjat, joilla on merkitystä tarkastettaessa yhdistyksen toimintaa.

23 § Toiminnantarkastajien tehtävä
Tehtävässään toiminnantarkastajien on
1. Todettava, että yhdistyksen toiminnassa on noudatettu yhdistyslakia ja yhdistyksen sääntöjä ja muita yhdistystä koskevia säädöksiä ja hyvää hallintotapaa,
2. Perehdyttävä yhdistyksen kokousten, hallituksen ja eri toimikuntien pöytäkirjoihin ja todettava, että päätöksiä on noudatettu ja että pöytäkirjat on asianmukaisesti allekirjoitettu,
3. Todettava, että yhdistyksen taloutta on hoidettu huolellisesti ja tämän ohjesäännön määräysten mukaisesti,
4. Todettava, että yhdistyksen kirjanpidossa on noudatettu kirjanpitolakia ja -asetusta ja että tilinavaukset perustuvat vahvistettuun tilinpäätökseen sekä että kirjaukset perustuvat asianmukaisesti hyväksyttyihin tositteisiin,
5. Todettava, että kaikki asianomaiset henkilöt ovat allekirjoittaneet tilinpäätöksen.
Lisäksi toiminnantarkastajien on tehtävä suorittamastaan tarkastuksesta merkintä tilinpäätökseen.
Ohjesäännön voimassaolo
24 § Voimassaolo
Talousohjesääntö on voimassa, kunnes yhdistyksen kokous päätöksellään sitä Tutti ry:n sääntöjen mukaisesti muuttaa. Muutokset ohjesääntöön valmistelee Tutti ry:n hallitus. Muutokset astuvat voimaan, kuten Tutti ry:n säännöissä on mainittu.

Toimintaa ohjaavat dokumentit

Missio, visio ja arvot

Missio:Tutti ry toimii jäsentensä aktiivisena edunvalvojana. Edunvalvonnan ohella Tutti järjestää jäsenistölleen mielekästä vapaa-ajan toimintaa. Tutti edistää hyvinvointia ja edesauttaa jäsenistönsä pärjäämistä niin opiskeluissa kuin vapaa-ajalla.

Visio: Tutti ry on alallaan kansallisesti tunnustettu, houkutteleva ja jäsenistönsä näköinen toimija. Tutin tunnettuvuus ja jäsenmäärän kasvu on kestävällä pohjalla, ja edunvalvonta sekä opiskelijakulttuurin ylläpitäminen toimivat.

Strategia

Talous

Edunvalvonta ja opiskelijapalvelut

Opiskelijakulttuuri

Viestintä ja sidosryhmät

Hallinto

Kansainvälisyys

Säännöt

Yhdistyksen säännöt

Perinneohjesäännöt

Teekkarilakkiohjesäännöt

Talousohjesääntö

Missio:
Tutti ry toimii jäsentensä aktiivisena edunvalvojana. Edunvalvonnan ohella Tutti järjestää jäsenistölleen mielekästä vapaa-ajan toimintaa. Tutti edistää hyvinvointia ja edesauttaa jäsenistönsä pärjäämistä niin opiskeluissa kuin vapaa-ajalla.

Visio:
Tutti ry on alallaan kansallisesti tunnustettu, houkutteleva ja jäsenistönsä näköinen toimija. Tutin tunnettuvuus ja jäsenmäärän kasvu on kestävällä pohjalla, ja edunvalvonta sekä opiskelijakulttuurin ylläpitäminen toimivat.