Tutin Kyykkäliiga
Vaasan yliopiston teknillisten tieteiden opiskelijoista koostuva kyykkä toimikunta.
Mikä on Kyykkäliiga?
Tutin Kyykkäliiga on vuonna 2025 perustettu toimikunta, jonka tavoitteena on kannustaa ja edistää kyykkäkulttuuria Vaasassa. Kyykkäliiga järjestää vuoden aikana erilaisia turnauksia ja sarjoja kaikille vaasalaisille opiskelijoille, edistäen näin tietoisuutta perinnepelistä ja lisäten pelaajakuntaa Vaasassa.
Mikä on kyykkä?
Kyykkä on vanha, perinteinen Karjalasta lähtöisin oleva ulkopeli, mikä on erittäin suosittu Suomen korkeakoulujen kesken varsinkin joukkuelajina. Pelin tavoitteena on kyykkämailalla, eli kartulla, saada mahdollisimman paljon kyykkiä ulos pelikentältä ennen kuin pelivuoro loppuu.
Kyykkäliigan tapahtumat
Puulaakikyykkä - Vuoden aloittava matalan kynnyksen kyykkäturnaus, jossa voidaan valmistautua tuleviin Akateemisen Kyykän MM-kisoihin.
VM-kyykkä - Suomen suurin kyykkäturnaus Seinäjoen tällä puolen! Täällä on hyvä suorittaa ja hakea opiskelijakaupunkinsa mestaruus itselleen.
Fuksikyykkä - Mahtava ensikosketus fukseille kyykän maailmaan, opetellaan perusteet ja ihmetellään kartunheittoa. Monet iskuvarmat kyykkätiimit ovat syntyneet juuri täällä!
Kyykkäliiga - Mestis, but make it kyykkä! Pidemmän aikavälin sarja, jota pelataan pitkin lukukautta. Täällä on hyvä ylläpitää kyykkätaitojaan opiskelujen ohella, ja hyvällä tuurilla (tai taidolla) voittaa koko sarja!
-
1. Yleistä
1.1. Sääntöjen lisäyksistä ja tarkennuksista vastaa Tutin kyykkäliigan toimikunta. Sarjoihin ja turnauksiin osallistuvat joukkueet voivat pyytää sääntömuutosta, jos kolmasosa sarjaan tai turnaukseen osallistuneista joukkueista kannattavat muutosta. Ehdon täyttyessä toimikunta tarkastelee sääntömuutosehdotusta ja tarvittaessa suorittavat sääntömuunnoksen.
1.2. Pelaajat ja katsojat osallistuvat otteluihin omalla vastuullaan. Järjestävä taho ei vastaa pelaajien ja/tai katsojien aiheuttamista henkilökohtaisten tavaroiden materiaalivahingoista. Ympäristölle tapahtuneiden vahinkojen korvaaminen päätetään tapauskohtaisesti.
2. Pelikenttä ja välineet
2.1. Kentän tulee olla mahdollisimman tasainen alue, kooltaan 5 x 20 metriä, johon on piirretty 5 x 5 metrin pelineliöt. Pelineliöiden väli on 10 metriä.
2.2. Kyykät tehdään puusta sylinterin muotoisiksi. Kyykän korkeus on 10 senttimetriä ja halkaisija 6 - 8 senttimetriä. Kyykkiä tarvitaan joukkuepeliin 80 kappaletta eli 20 paria kummankin pelineliön eturajalle. Myös varakyykkiä on hyvä olla rikkoutumisen varalle.
2.3. Kartut ovat varreltaan pyöreitä ja niissä on kädensija. Kartut eivät saa olla 85 senttimetriä pidempiä eivätkä 8 senttimetriä paksumpia. Kartun saa maalata tai sitä muuten vahvistaa kestävyyden tai lyöntiominaisuuksien parantamiseksi. Karttuja tarvitaan joukkuepelissä neljä heittovuoroa kohden.
2.4. Toimikunta tarjoaa pelivälineet jokaiseen otteluun. Omia pelivälineitä saa käyttää, jos ne ovat sääntöjen mukaisia.
2.5. Jokaisen päädyn alussa kummankin neliön eturajalle pystytetään 20 paria päällekkäisiä kyykkiä tasaisin välein. Rivin kumpaankin reunaan on jätettävä 10 senttimetriä tyhjää tilaa. Ennen pelin alkamista saavat pelaajat huoltaa pelikenttää. Pelin aikana pelikenttää saa huoltaa vain tuomari.
3. Ottelut
3.1. Peleissä käytetään Tutin kyykkäliigan kyykän kilpasääntöjä.
3.2. Kauden ja turnausten läpivientiä varten tehdään aikataulu ennen tapahtumien alkua. Aikataulussa on esitetty päivämäärät ja kellonajat otteluille, jolloin pelejä pelataan. Pudotuspelit pelataan niille määrättynä päivämääränä. Turnaukset pelataan yleensä yhden päivän aikana, mutta voidaan jakaa seuraavalle päivälle tarpeen vaatiessa.
3.3. Järjestävä taho vastaa siitä, että pelivälineet ovat joukkueiden saatavilla ja pelikuntoisia. Joukkueiden kapteenit vastaavat siitä, että joukkueet ovat paikalla hyvissä ajoin ennen peliä ja että kenttä on pelivalmiina sovittuun aikaan mennessä. Kentän valmistelussa voi pyytää apua järjestävältä taholta.
3.4. Joukkueen kapteeni vastaa siitä, että vähintään neljä joukkueen pelaajaa saapuu ajoissa pelaamaan. Joukkue voi pelata alle neljällä pelaajalla, mutta vähintään kahdella.
3.5. Ottelun tuomarina voi toimia kuka tahansa säännöt tunteva. Ensisijaisesti ottelut tuomaroi toimikunnan jäsen. Tuomaroinnin on oltava puolueetonta.
3.6. Joukkueen kapteeni vastaa siitä, että joukkue saapuu ajoissa pelaamaan.
3.6.1. Mikäli jompikumpi joukkue ei ole paikalla sovittuna peliaikana, pelituomari voi todeta luovutusvoiton 15 minuutin myöhästymisvaran jälkeen sovitusta ajasta paikalla olevan joukkueen niin halutessa. Jos tuomari ei ole toimikunnan jäsen, tulee tuomarin olla yhteydessä toimikuntaan myöhästymisestä ennen päätöstä.
3.7. Mikäli joukkue jättää ottelun väliin ilmoittamatta etukäteen, voidaan joukkueelle antaa tuomariston toimesta varoitus. Kahden varoituksen jälkeen varoitettu joukkue voidaan toimikunnan päätöksellä hylätä sarjasta.
3.8. Kaikista Kyykkäliigan otteluista tuomarin on kirjattava ylös tulokset ottelun aikana. Jos tuomari ei ole toimikunnan jäsen, tulee ottelun jälkeen tulokset toimittaa toimikunnalle.
4. Otteluiden kulku
4.1. Hutunkeitto: Pelituomari kutsuu kummankin joukkueen edustajan luokseen kentälle. Toinen edustaja heittää kartun pelituomarille. Tämän jälkeen kumpikin edustaja vuorotellen asettaa kätensä siten, että pikkusormi koskettaa vastustajan etusormea ja peukaloa. Kaikkien otteiden on oltava samanlaisia. Viimeisen otteen saaneen pelaajan tulee osoittaa otteen olevan pitävä. Arvonnan voittanut päättää joko kenttäpuoliskot tai aloittavan joukkueen. Häviäjä saa päättää jäljelle jääneestä vaihtoehdosta.
4.2. Ottelussa pelataan kaksi päätyä. Yhteen päätyyn sisältyy neljä heittovuoroa. Yhdessä heittovuorossa heitetään neljä karttua, jotka jakautuvat kahdelle pelaajalle.
4.2.1. Heitto alkaa kartun irrottua pelaajan kädestä ja loppuu kartun poistuttua pelikentältä tai pelivälineiden pysähdyttyä.
4.2.1.1. Karttu heitetään yhdellä kädellä. Kartun heittoa voidaan avustaa toisella kädellä, jos tämä koetaan tarpeelliseksi. Ottelun tuomari määrää tarpeellisuuden tilannekohtaisesti.
4.2.1.2. Heiton aikana pelaaja ei saa ylittää viivaa, jolta heitto tapahtuu.
4.2.1.3. Ottelun tuomari voi tuomita heiton hylätyksi, jos se ei toteudu kohtien 4.2.1.1 ja 4.2.1.2 mukaisesti. Hylätyn heiton toimesta ulos menneet kyykät palautetaan pelineliön eturajalle. Pelineliöön jääneitä kyykkiä ei siirretä. Heitto lasketaan tehdyksi.
4.2.2. Miehet avaavat heittämällä ensimmäisen kartun heittoneliön takarajalta, naiset eturajalta. Heitot suoritetaan tällä tavalla, kunnes joukkue on onnistuneesti avannut pelin. Joukkueen suoritettua avauksen miehet siirtyvät eturajalle ja naiset kaksi metriä heittoneliön eturajasta heittosuuntaan.
4.2.3. Joukkueen heittovuoron aikana kaksi joukkueen pelaajaa heittää kumpikin kaksi kertaa, eli yhteensä joukkue heittää neljä karttua. Pelaaja heittää heittovuoronsa kartut perätysten.
4.2.4. Pelivuorot jatkuvat, kunnes jokainen pelaaja on heittänyt yhteensä neljä (neljän pelaajan joukkueessa) karttua eli on pelattu yksi pääty. Yhden päädyn aikana joukkueen heittojärjestyksen on pysyttävä samana.
4.3. Päädyn jälkeen tuomari laskee ja merkitsee ylös ensimmäisen päädyn pisteet sekä määrää puolten vaihdon. Tämän jälkeen pelataan toinen pääty. Puoltenvaihdossa aloitusvuoro vaihtuu. Puoltenvaihdon yhteydessä saa joukkue halutessaan vaihtaa pelaajien heittojärjestystä.
4.3.1. Pisteet lasketaan seuraavanlaisesti.
Jokainen eturajalla tai pelineliöön jäänyt kyykkä on -2 pistettä. Pelineliöiden välissä oleva kyykkä on -2 pistettä. Pelineliöiden rajalla oleva kyykkä on -1 piste. Jokaisesta heittämättä jääneestä kartusta tulee +1 piste. Täten koskematon kenttä on -80 pistettä ja täysin tyhjä 0 pistettä.
4.4. Toisen päädyn jälkeen tuomari laskee yhteen päätyjen pisteet ja julistaa voittajaksi sen joukkueen, jolla on vähiten miinuspisteitä.
5. Joukkue
5.1. Sarjajoukkueiden ensisijainen koko on neljä pelaajaa, mutta joukkue voi nimetä neljä varapelaajaa lisäksi. Joukkue voi myös pelata alle neljällä pelaajalla, mutta vähintään kahdella.
5.2. Joukkueella tulee olla nimetty kapteeni ja varakapteeni, joiden yhteystiedot jaetaan Kyykkäliigan toimikunnalle.
5.3. Sarjan aikana joukkueeseen ei saa tehdä muutoksia. Varapelaaja saa kuitenkin edustaa joukkuetta varsinaisen pelaajan tilalla ilman erillistä ilmoitusta.
5.3.1. Jos joukkue olisi pelioikeudeton ilman joukkueen muuttamista, voidaan joukkueeseen tehdä muutos toimikunnan päätöksellä.
6. Pelaaja
6.1. Pelaaja voi olla kuka tahansa opiskeluoikeuden omaava henkilö. Pelaajana voi myös toimia minkä tahansa opiskelijajärjestön kannattajajäsen.
6.1.1. Pelaaja voi myös olla 6.1:stä eroava toimikunnan päätöksellä.
7. Pisteenlasku
7.1. Runkosarjan paremmuusjärjestys ratkaistaan peleistä saatavilla pisteillä. Voitosta saa 2 pistettä, tasapelistä 1 pisteen ja tappiosta 0 pistettä.
7.2. Runkosarjan jälkeen kahden tai useamman joukkueen ollessa tasapisteissä, ratkaisee tasapisteissä olevien joukkueiden järjestyksen seuraavat vertailukohdat:
- Piste-ero,
- Keskinäisistä peleistä saadut pisteet,
- Paras ottelutulos,
- Arpa7.2.1. Jos vähintään kaksi joukkuetta on tasapisteissä jonkin vertailukohdan jälkeen ja vähintään yksi joukkue on eroteltavissa kyseisen vertailukohdan perusteella, niin muodostetaan samalla tavalla vertautuvista joukkueista omat aliryhmät ja jokainen yli yksi joukkuetta sisältävä aliryhmä aloittaa vertailun uudestaan ensimmäisestä vertailukohdasta alkaen.
8. Sarjajärjestelmä
8.1. Sarjajärjestelmä sovitaan sarjakohtaisesti.
9. P rotestit
9.1. Protesti/valitus lähetetään toimikunnalle sähköpostilla osoitteeseen kyykkaliiga@tutti.fi. Toimikunta käsittelee protestit/valitukset mahdollisimman nopeasti.
9.2. Protestin voi lähettää, mikäli ottelun tuomaroinnissa tai tuloksessa on ollut epäselvyyttä tai vastustajajoukkue on menetellyt vastoin sääntöjä.