Toimintaa ohjaavat dokumentit

Missio, visio ja arvot

Missio:
Tutti ry harjoittaa aktiivista jäsenistön edunvalvontaa, opiskelijatoiminnan kehittämistäja Tuttilaisen kulttuurin vaalimista. Tutin tavoitteena on parantaa jäsenistönsähyvinvointia sekä luoda elinvoimainen yhteisö, jossa kaikilla on paikkansa.

Visio:
Tutti on perinteikäs, tunnettu ja jatkuvasti kasvava teknillisten tieteiden kattojärjestö,joka yhdessä sidosryhmiensä kanssa muodostaa vahvan ja monimuotoisenopiskelijayhteisön.

Arvot:
Tutti ry:n toiminnan perustana ovat läpinäkyvyys, vastuullisuus ja yhdenvertaisuus, jotkaohjaavat päätöksentekoa ja yhteisön toimintaa. Yhdistys edistää hyvinvointia jayhteisöllisyyttä vaalimalla tuttihenkisyyttä, joka näkyy arjessa, tapahtumissa jayhteisessä tekemisessä.

Strategia

Tutti ry kehittää rahaliikennettään vastaamaan sen hetkistä tarvettaan kannattavin jajärkevin toimintatavoin. Tutti ry:n tavoite on ylläpitää vakaata taloutta vuosien 2026-2030 aikana. Tällä mallilla Tutti ry vahvistaa taloudellista omavaraisuuttaan ja luo vakaanpohjan toiminnan pitkäjänteiselle kehittämiselle kohti kattojärjestötoimintaa. Toimintaatulee kehittää siihen suuntaan, että toiminta kehittää Tutin brändin arvoa.
Tutti leikkaa omaa toimintaansa vähentämällä menoja ja ohjaamalla tulojaperustettaville Tutin piirissä toimiville yhdistyksille. Samalla se uudelleen organisoimenonsa, taloussuunnitelman ja toimintatavat, minkä tavoitteena on tuoda merkittäviäsäästöjä ja tehostaa kokonaisuutta.
Sijoitustoiminnan ohella varainkeruun yhtenä keskeisenä tavoitteena on mahdollistaaomien toimitilojen hankinta tulevaisuudessa. Omien tilojen avulla yhdistys voi parantaatoimintaedellytyksiään ja lisätä riippumattomuuttaan ulkoisista toimijoista.
Tutti ry:n tulee mukauttaa yhteistöitään nykyisten yhteistyökumppanien kanssa jakartoittaa uusia potentiaalisia yhteistyökumppaneita. Opintosuuntakerhojen toiminnankehittyminen vaatii yrityslähtöistä yhteistyöhankintaa, jolloin yhteisön tavoitteena onluoda vahva yhteistyöverkosto, jossa Tutti ja opintosuuntakerhot eivät kilpaileyhteistyöyrityksistä, vaan rakentavat yhteistyöverkostoa yhdessä. Yhteistyöhankintaaohjaa kestävä kehitys ja vastuullisuus.
- Talouden uudelleenorganisointi -> kulujen karsinta -> Tulojen ohjaus
- Tutin brändin arvon kehittäminen -> Selkeä priorisointi omaan toimintaan
- Sijoitustoiminnan ylläpitäminen -> Sijoitusstrategian kehittäminen
- Yhteistyöhankinnan ylläpitäminen -> Brändin arvon kasvun hyödyntäminen
Tutti ry:n tärkein tehtävä on edunvalvonta. Tutti seuraa edunvalvonnan toteutumistapäivittäisessä tekemisessä ja koostaa palautteet palautteenanto tilaisuuksien kautta,joita järjestetään yhdessä akateemisen yksikkömme ja yliopiston henkilökunnan kanssa.Koulutuspolitiikkaa edistetään avoimen kommunikaation kautta hyödyntäenylioppilaskunnan yhteyksiä ja resursseja. Tutti avustaa ja mahdollistaa piirissääntoimivien yhdistysten kykyä valvoa tulevan jäsenistönsä etua. Tutti kattojärjestönävastaa isoista linjauksista liittyen yliopiston ja ylioppilaskunnan strategisiin muutoksiinkannanottojen ja keskusteluiden kautta. Tutti tekee tiivistä yhteistyötä hallinnonopiskelijaedustajien ja edustajistoryhmä Tuttilaisten kanssa, joiden kautta Tutti pääseeosaksi päätöksen tekoa yliopistotasolla. Lisäksi Tutti kehittää omaa toimintaansaTekniikan akateemisten suuntaan valtakunnallisen opiskelijavaikuttamisennäkökulmasta.
- Edunvalvonta aina ja ikuisesti tärkein tehtävä -> Palautteen keräämisen kehittäminen
- Tutti ry:n roolin muutos -> Lähempänä VYY:n toimintaa
- Yhteyksien ylläpitäminen ja kehittäminen -> VYY, VY, Tuttilaiset, HallOpEd
- Vaikuttamismuotojen uudelleenorganisointi -> Kannanotot ja vaikuttaminenyliopistotasolla.
Tutti vaalii ja pitää kiinni teekkari- ja kylteriopiskelijoidensa perinteistä niiden vaatimallaarvokkuudella. Tutti tukee piirissään toimivien yhdistysten mahdollisuuksia edistää fuksi-ja kulttuurikasvatusta. Tavoitteena edistää fuksikasvatusta siten, että jokainen Vaasaansaapuva teknillisten tieteiden opiskelija tuntee ja ymmärtää Tuttihengen ja perinteet.Tutti keskittää tapahtumaresurssinsa ydintapahtumien kehittämiseen, jolloinydintapahtumien merkitys ja vaikutus edesauttavat opiskelijakulttuurin ja brändinkehitystä. Tutti kehittää omaa fuksitoimintaansa piirissä toimivien yhdistysten kanssa jakartoittaa oman tutorprojektin aloittamisen mahdollisuutta.
- Fuksikasvatuksen kehittäminen -> Enemmän kulttuuritapahtumia esim lauluiltojaympäri vuotisesti
- Perinteiden vaaliminen -> Kehitetään perinteisiä kultturitapahtumia vaasalaisen jatuttilaisen kulttuurin vahvistamiseksi -> Kehittää brändin arvoa
- Tapahtumien priorisointi -> Ei se määrä vaan laatu
- Tarkastellaan omaa tutorprojektia -> Piirissä toimivien yhdistysten vetämä, jolloinTutti ry. organisoi ja vastaa koulutuksista sekä toiminnan kehittämisestä projektinkoordinaattorin vetämänä.
Tutti pyrkii vahvistamaan omaa brändiarvoaan viestinnällä ja viestimään aktiivisestiTutti-yhteisöä koskevista asioista. Viestinnän tavoitteena on lisätä näkyvyyttä ja tavoittaatehokkaasti jäsenistö, sidosryhmät sekä yhteistyökumppanit. Tavoitteena on myös, ettäTutti ry:n viestintä on selkeää, yhtenäistä ja brändin mukaista. Lisäksi Tutti tukee javahvistaa uusien yhdistysten viestintää ja edistää niiden näkyvyyttä, mikä vahvistaa kokoyhteisön asemaa ja vaikuttavuutta. Tutti tekee tiivistä yhteistyötä akateemisen yksikönkanssa esimerkiksi yhteishakukampanjoiden osalta.
- Tutti tukee piirissä toimivia yhdistyksiä -> Julkaisee esimerkiksi omaa viikkotiedotetta,joka edesauttaa yhteisön viestintää.
- Edistetään tehokasta viestintää -> Viestintästrategia
- Brändin mukainen selkeä ja yhtenäinen viestintä -> Kasvattaa brändin arvoa
- Toimii tiiviissä yhteistyössä akateemisen yksikön kanssa -> markkinointitempaukset,lukiovierailut -> Kehittää hakijamäärää ja edesauttaa sisäänottomäärätavoitteita.
Tutti ry ylläpitää viestinnän saavutettavuuttakaksikielisyydellä. Viestinnän kielenä toimii suomija englanti.
Murrosvaiheessa Tutti ry:n hallintoa tulee tarkastella vuosittain. Toimijoiden työmäärääsekä roolia tulee tarkastella kriittisesti, jotta Tutti ry:llä on mahdollisuus kehittyä10kattojärjestöksi. Tutti ry:n toiminnan ja roolin muuttuessa hallitusrakenne tuleeuudelleenorganisoida vastaamaan muuttuvan yhdistyksen tarpeita ja prioriteetteja.
Tutti ry:n hallitus tulee tarkastelemaan vuosittain yhdistyksen sääntöjä ja kirjaamaanylös mahdollisia tarpeellisia muutoksia. Tarpeen ilmaantuessa yhdistyksen hallituspäivittää säännöt vastaamaan sen hetkistä tilannetta yhdessä Tutin ylähuoneen kanssa.Tutti ry:n sääntömuutokset tukevat yhdistyksen rakenteellista muutosta jamurrosvaiheen etenemistä. Tutti ry:n tulee uudelleen organisoida hallintonsakattojärjestötasolle, jolloin vaalikokous tulee uudelleen organisoida demokratian jayhdenvertaisuuden täyttämiseksi. Sisäänottomäärän epätasaisuus vaatii vaalikokouksenmuutosta, jolloin jäsenistöstä tullaan muodostamaan edustajiston. Edustajisto onyhdistyksen ylin päättävä elin ja korkein päätäntävalta. Edustajisto vastaa esimerkiksihallituksen valinnasta, sääntöuudistuksista ja tärkeiden strategisten päätöstentekemisestä.
- Toimijoiden työmäärä -> Karsitaan toimintoja ja tuotetaan tehokkaasti toimintaajäsenistölle. Jokaisella oma tehtävä, jonka kuvaus ja perehdytys selkeä.
- Strategian, sääntöjen, toimintasuunnitelman ja talousarvion tarkastelu -> Mitenmuutokset vaikuttavat toimintaan?
- Tutti ry edustajisto, joka koostuu opintosuuntakerhojen edustajista esim 5 kpl.Edustajisto tekee päätökset liittyen sääntöihin ja hallituksen muodostukseen.
- Ylähuoneen asema tulevaisuudessa?
Tutti ry panostaa poikkitieteellisyyteen teknillisten tieteiden opiskelijayhteisössä.Tavoitteena ylläpitää ja kehittää piirissään toimivien yhdistysten välistä toimintaapääoman sekä yhteistoiminnan avulla. Murrosvaiheen aikana Tutti ry:n tulee pysyäajantasalla piirissään toimivien yhdistysten kehityksestä, jotta se pystyy tukemaantarpeen mukaan poikkitieteellisyyden kehitystä. Tavoitteena edesauttaa11poikkitieteellisyyttä jäsenistön, mutta myös sisarkiltojen kesken. Valtakunnallisessateknillisten tieteiden yhteisössä tukeudutaan enemmän piirissä toimiviin yhdistyksiin.
Tutti ry kattojärjestönä kehittää suhteita muiden kaupunkien teknillisten tieteidenkattojärjestöihin.
- Tutin alla olevien toimijoiden poikkitieteellisyyttä -> Yhteistapahtumat, tutorprojekti
- Pidetään itsemme mukana kansallisessa teekkaritoiminnassa -> Vuosijuhlat,alapäivät, excursiovieraat
Tutti ry:n sidosryhmät tullaan erittelemään sisäisiin ja ulkoisiin sidosryhmiin.Sidosryhmät jaotellaan toimintansa ja merkityksensä mukaan. Sisäisiin sidosryhmiinluetaan Tutti ry:n piirissä toimivat yhdistykset sekä toimikunnat ja ulkoisiin luetaankansallisella ja paikallisella tasolla toimivat organisaatiot.
Strategiakaudella 2026–2030 Tutti ry pyrkii vahvistamaan yhteistyötä näiden tahojenkanssa siten, että se tuottaa lisäarvoa molemmille osapuolille. Yhteistyön kehittämisessäkorostuvat avoin vuorovaikutus, yhteisten tavoitteiden tunnistaminen sekä resurssien jaosaamisen jakaminen. Näin rakennetaan vahvempaa tuttikulttuuria, tuetaan jäsenistönhyvinvointia ja varmistetaan toiminnan jatkuvuus.
Jaetaan sisäisiin ja ulkoisiin sidosryhmiin ->
- Sisäiset: Piirissä toimivat yhdistykset ja toimikunnat
- Ulkoiset: TEK, VYY, VY, TekInno, VTS, Sisarkillat
Tutti ry ylläpitää jo hallussaan olevia tiloja, joiden kautta se kehittää omaa toimintaansajäsenistölle. Tutti kartoittaa mahdollisuutta omiin tapahtumajärjestykseen käytettäviin toimitiloihin. Tavoitteena mahdollistaa jatkuvuus omassa toiminnassa ja edesauttaa piirissä toimivien yhdistyksien toiminnan kehittyminen. Tutti tukee ja mahdollistaa piirissään toimivien yhdistysten tilahankinta projekteja.
- Ylläpidetään omia nykyisiä tiloja -> Tuttis, Beeta
- Kartoitetaan mahdollisuutta hankkia omia tiloja -> Tapahtumatilat, Tuttitalo
Tutti kääntää Tutin toimintaa ohjaavat dokumentit englanniksi.Suomenkielinen dokumentti toimii ensisijaisena dokumenttina. Tutti tekeeyhteistyötä TekInnon ja VYY:n kanssa kansainvälisten opiskelijoiden tarpeidentunnistamiseksi. Kartoitetaan mahdollisuuksia järjestää kansainvälisilleopiskelijoille suunnattuja tapahtumia. Tutti käyttää VYY:n KV-käsikirjaatoimintojensa tukena.

Säännöt

1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Tutti ry ja sen kotipaikka on Vaasa.
2 § Tarkoitus ja toiminta
Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja kehittää ainejärjestön jäsenten yhteistyötä, toimia opiskelijoiden edunvalvojana Vaasan yliopistossa, vaalia ainejärjestön kulttuuriperintöä ja edistää ainejärjestötoiminnan kehittymistä ja opiskelijoiden viihtyvyyttä.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:
-osallistuu opetusta koskevaan suunnitteluun ja tekee selvityksiä, aloitteita ja antaa lausuntoja,
-järjestää kokouksia, kursseja, keskustelu- ja huvitilaisuuksia, sekä excursioita, yksin ja yhteistyössä toisten yhdistysten kanssa,
-harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa.
Toimintansa tukemiseksi, yhdistys voi, hankittuaan tarvittaessa asianmukaisen luvan:
-kantaa jäsenmaksuja,
-järjestää rahankeräyksiä ja arpajaisia ja myyjäisiä,
-ottaa vastaan lahjoituksia, testamentteja ja avustuksia sekä harjoittaa sijoitustoimintaa, - omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta.
3 § Jäsenet
Yhdistyksellä voi olla varsinaisia jäseniä, kannatusjäseniä sekä kunniajäseniä. Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä Vaasan yliopistossa teknillisiä tieteitä opiskeleva henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen.
Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa.
Yhdistyksen kokous voi hallituksen esityksestä kutsua kunniajäseneksi yhdistyksen entisen tai nykyisen jäsenen, joka on ansiokkaasti sekä pitkään toiminut yhdistyksen toiminnan ja tarkoitusperien mukaisesti. Varsinaiset jäsenet ja kannattajajäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.
4 § Jäsenen oikeudet
Yhdistyksen kokouksessa on jokaisella varsinaisella jäsenellä ja kunniajäsenellä yksi ääni. Kannatusjäsenillä on yhdistyksen kokouksessa puhe- ja läsnäolo-oikeus, mutta ei äänioikeutta. Yhdistyksen hallitus voi rajoittaa kannatusjäsenten oikeutta jäsenetuihin. Yhdistykselle maksettavista jäsenmaksuista päätetään yhdistyksen kevätkokouksessa.
Varsinainen jäsen on velvollinen maksamaan liittymisen yhteydessä jäsenmaksun. Varsinainen jäsen on velvollinen maksamaan jäsenmaksun liittymisen jälkeen vuosittain, mikäli yhdistyksen kevätkokous näin päättää. Kannatusjäsen on velvollinen maksamaan vuosittain kannatusjäsenmaksun. Kunniajäseneksi kutsuttu on vapautettu vuotuisesta jäsenmaksusta.
Jäsen on velvollinen ilmoittamaan hallitukselle liittymisen yhteydessä annettujen tietojen muutoksista viipymättä.
5 § Jäsenen eroaminen
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla eroamisesta yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.
6 § Jäsenen erottaminen
Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos:
-jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta,
-jäsen on tarkoituksellisesti laiminlyönyt velvoitteensa, joihin hän on yhdistyksessä sitoutunut,
-jäsen on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä, -jäsen on rikkonut yhdistyksen hyväksymiä toiminnassa noudatettavia sääntöjä törkeällä tavalla,
-jäsen ei enää täytä näissä säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
Jäsenelle on ennen erottamispäätöstä annettava mahdollisuus tulla kuulluksi ja korjata virheellinen menettelynsä kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa hallituksen tiedoksiannosta.
7 § Kurinpitotoimet
Yhdistyksen hallitus voi rajoittaa jäsenen osallistumista yhdistyksen toimintaan sekä tapahtumiin kurinpitotoimilla, mikäli tämä käyttäytyy yhdistyksen toiminnassa häiritsevästi, osoittaa toiminnallaan piittaamattomuutta kanssaihmisiä sekä heidän viihtyvyyttään kohtaan, rikkoo tapahtumien pelisääntöjä, rikkoo yhdistyksen sääntöjä tai aiheuttaa muutoin toiminnallaan merkittävää haittaa yhdistykselle. Langetettava kurinpitotoimi voi olla huomautus, kirjallinen varoitus tai määräaikainen kurinpitotoimi, joka kattaa toimintaan ja tapahtumiin osallistumisen epäämisen. Määräaikainen toiminnasta ja tapahtumista epääminen voi olla pituudeltaan 1-6 kuukautta. Määräaikaiset kurinpitotoimet käsittelee ja niiden pituudet määrittelee häirintäyhdyshenkilö yhdessä yhdistyksen hallituksen kanssa. Kurinpitotoimista säädetään tarkemmin yhdistyksen eettisessä ohjesäännössä, Code of Tutissa. Määräaikaiset kurinpitotoimet eivät koske yhdistyksen yleiskokouksia ja jäsen pystyy valittamaan päätöksestä 14 vuorokauden kuluessa tiedoksiannosta toimittamalla vastineenyhdistyksen hallituksen puheenjohtajalle.
8 § Hallitus
Yhdistyksen hallitukseen kuuluu puheenjohtaja sekä vähintään viisi (5) muuta jäsentä. Hallituksen enimmäisjäsenmäärä on kolmetoista (13) jäsentä. Mikäli yhdistyksen syyskokous ei ole valinnut varapuheenjohtajaa, hallitus nimeää hänet keskuudestaan.
Hallitus valitsee myös vastuuhenkilöt järjestön muihin tehtäviin, kuten häirintäyhdyshenkilöiksi ja TEK-edustustehtäviin. Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi.
Hallitus on päätösvaltainen, kun kokouksessa on läsnä puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vähintään puolet hallituksen varsinaisista jäsenistä. Äänestystilanteessa puheenjohtajan ääni ratkaisee, mikäli äänet menevät tasan.
Hallituksen kutsuu koolle puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokous on kutsuttava koolle myös, jos vähintään kolme (3) hallituksen jäsentä sitä pyytää. Kokoukset on kutsuttava koolle kirjallisesti ennen kokousta hallituksen järjestäytymiskokouksessaan päättämällä tavalla.
9 § Toimihenkilöt
Yhdistyksellä voi olla erilaisia toimihenkilöitä. Yhdistyksen kokous valitsee toimihenkilöt tehtäviinsä. Yhdistyksen hallitus voi tarvittaessa yhdistyksen kokouksien välisenä aikana valita toimihenkilöitä edellyttäen, että toimihenkilöiden tehtäviä varten on avattu julkinen haku.
Toimihenkilöillä on hallituksen kokouksissa puhe- ja läsnäolo-oikeus. Toimihenkilöiden toimikausi on kalenterivuosi, tai valittavalle toimihenkilölle erikseen päätetty ajanjakso.
10 § Jaostot ja toimikunnat
Yhdistyksellä voi olla alaisuudessaan erilaisia jaostoja sekä toimikuntia, joiden tehtävistä ja toiminnasta määrätään erikseen perustamisen yhteydessä. Jaostot ja toimikunnat perustetaan hallituksen päätöksellä, jolloin on määriteltävä niiden tehtävä, toimikausi ja vastuuhenkilö. Jaosto tai toimikunta on tilivelvollinen toimistaan yhdistyksen hallitukselle.
Hallitus voi päätöksellään lakkauttaa jaoksen tai toimikunnan tai vapauttaa niiden yksittäisen henkilön tehtävistään. Jaosto tai toimikunta lakkaa myös, kun sen määritelty tehtävä on suoritettu tai sen toimikausi päättyy.
11 § Hallituksen jäsenen tai toimihenkilön vapauttaminen tehtävistään
Yhdistyksen kokous voi vapauttaa hallituksen jäsenen tai toimihenkilön tehtävistään. Yhdistyksen kokous voi valita tehtävistään vapautetun hallituksen jäsenen tilalle uuden jäsenen. Yhdistyksen kokouksen on kuitenkin täydennettävä hallitusta, mikäli vaadittu hallituksen jäsenmäärä alittuisi tehtävistä vapauttamisen myötä. Yhdistyksen hallitus voi vapauttaa toimihenkilön tehtävistään.
Mikäli hallituksen jäsen tai toimihenkilö on estynyt toimimasta tehtävissään, tulee hänen ilmoittaa siitä kirjallisesti hallituksen puheenjohtajalle.
12 § Nimenkirjoitusoikeus
Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja, talousvastaava ja yrityssuhdevastaava on oikeutettu kirjoittamaan yhdistyksen nimen yksin. Nimenkirjoitusoikeus on myös hallituksen varapuheenjohtajalla ja sihteerillä aina kuitenkin kaksi yhdessä. Yhdistyksen hallitus voi oikeuttaa muunkin henkilön kirjoittamaan nimen yksin tai yhdessä toisen nimenkirjoitusoikeudellisen kanssa.
13 § Tilikausi
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
14 § Toiminnantarkastus
Yhdistyksen hallituksen on toimitettava toimintakertomus ja tilinpäätös liitteineen toiminnantarkastajille viimeistään viisi (5) viikkoa ennen sitä kokousta, jossa tilinpäätös vahvistetaan.
Mikäli hallituksen jäsen tai toimihenkilö on estynyt toimimasta tehtävässään, tulee hänen ilmoittaa siitä kirjallisesti hallituksen puheenjohtajalle.
Toiminnantarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen kyseistä kokousta hallitukselle.
15 § Yhdistyksen kokoukset
Yhdistys pitää vuosittain kaksi sääntömääräistä kokousta. Yhdistyksen kevätkokous pidetään maalis-toukokuussa ja syyskokous loka-joulukuussa hallituksen tarkemmin määräämänä ajankohtana.
Yhdistyksen kevätkokouksessa on käsiteltävä ainakin seuraavat asiat:
1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa.
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. Esitellään tilinpäätös, toimintakertomus ja toiminnantarkastajien lausunto
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä
hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. Päätetään varsinaisten jäsenten jäsenmaksusta ja mahdollisen vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta sekä kannatusjäsenten vuotuisen kannatusjäsenmaksun
suuruudesta.
8. Käsitellään muut kokouskutsussa tai työjärjestyksessä mainitut asiat.
Yhdistyksen syyskokouksessa on käsiteltävä ainakin seuraavat asiat:
1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. Vahvistetaan toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio
6. Valitaan yhdistykselle hallitus
7. Valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa
tarkastamaan seuraavan tilikauden talous ja hallinto
8. Valitaan Vuoden Tuttilainen
9. Käsitellään muut kokouskutsussa tai työjärjestyksessä mainitut asiat.
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Kokoukselle osoitetut aloitteet tulee toimittaa kirjallisesti hallitukselle.
Yhdistyksen hallituksen on kutsuttava yhdistyksen ylimääräinen kokous koolle mikäli,
-yhdistyksen kokous niin päättää,
-hallitus katsoo siihen olevan aihetta,
-kun vähintään viisikymmentä (50) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä tai vähintään 1/10 yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.
Ylimääräinen kokous on tällöin pidettävä kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa asianmukaisesti tehdystä vaatimuksesta.
Yhdistyksen hallitus voi sallia osallistumisen yhdistyksen kokoukseen tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.
Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
16 § Kokouskutsutapa
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta lähettämällä kokouskutsu jäsenille sähköpostilla sekä julkaistava kokouskutsu yhdistyksen kotisivuilla ja toimitilan ilmoitustaululla.
17 § Huomionosoitukset
Kunniajäsenyys on arvokkain Tutti ry:n myöntämä huomionosoitus. Tutti ry voi myöntää erilaisia huomionosoituksia jäsenilleen, ei-jäsenilleen sekä yhdistyksen toimintaa muutoin tukeneille. Huomionosoitukset ja niiden myöntämisen edellytykset on eritelty Tutti ry:n perinneohjesäännössä.
Yhdistyksen jäsenet valitsevat vuosittain syyskokouksessa Vuoden Tuttilaisen. Valitun on oltava yhdistyksen varsinainen jäsen. Valinta on toimitettava umpilipuin. Äänten jakaantuessa tasan voidaan Vuoden Tuttilaiseksi valita useampikin henkilö. Vuoden Tuttilainen julkistetaan yhdistyksen vuosijuhlassa.
18 § Ylähuone
Yhdistyksen alaisuudessa toimii Tutti ry:n perinneseura, jota kutsutaan nimellä Ylähuone.
Ylähuoneen tarkoituksena ja tehtävänä on vaalia vaasalaisten tekniikan opiskelijoiden perinteitä ja huolehtia Tutti ry:n toiminnan jatkuvuudesta. Ylähuoneen tehtäviä hoitavat istuvan hallituksen puheenjohtaja ja istuvan hallituksen sihteeri yhdessä vielä opiskelevien aikaisempien hallitusten puheenjohtajien kanssa. Ylähuoneen puheenjohtajana toimii edellisen vuoden puheenjohtaja. Hänen ollessa estynyt toimimaan tehtävässä, istuvan hallituksen puheenjohtaja johtaa ylähuonetta. Ylähuoneen tehtäviä voidaan kutsua hoitamaan myös 1-5 muuta yhdistyksen toiminnassa ansioitunutta jäsentä. Näiden jäsenten kutsumisesta vastaa Ylähuoneen puheenjohtaja yhdessä istuvan puheenjohtajan kanssa. Ylähuoneen tehtäviä hoitamaan nimetyt henkilöt kokoontuvat vähintään kerran kalenterivuoden aikana Ylähuoneen puheenjohtajan pyynnöstä.
19 § Ohjesäännöt ja muut määräykset
Yhdistyksellä voi olla erilaisia ohjesääntöjä tai muita määräyksiä, jotka tarkentavat tai täydentävät näitä sääntöjä, tai antavat yhdistyksen toiminnassa sovellettavia sääntöjä. Yhdistyksen kokouksen hyväksymiä ohjesääntöjä tai muita määräyksiä voidaan muuttaa yhdistyksen kokouksessa, kuitenkin ottaen huomioon, mitä kyseinen ohjesääntö määrää sen voimassaolosta tai muuttamisesta.
20 § Sääntöjen muuttaminen
Muutokset näihin sääntöihin on hyväksyttävä kahdessa (2) perättäisessä, vähintään neljäntoista (14) päivän välein pidettävässä yhdistyksen kokouksessa, joissa molemmissa vaaditaan kahden kolmasosan (2/3) enemmistö annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta.
21 § Yhdistyksen purkaminen
Päätös yhdistyksen purkamisesta on tehtävä kahdessa (2), vähintään neljäntoista (14) päivän välein pidettävässä yhdistyksen kokouksessa, joissa molemmissa vaaditaan vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistö annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava yhdistyksen purkamisesta.
Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen viimeisen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla Vaasan yliopistossa teknillisiä tieteitä opiskelevien hyväksi.
22 § Muita määräyksiä
Näiden sääntöjen ohella sovelletaan voimassa olevaa yhdistyslakia tai siihen verrattavaa säädöstä.
Tutti ry:n tunnusmerkit
1 § Yleistä
Tutti ry:n ainejärjestönauhan sekä vaasalaisen teekkarilakin käyttöoikeutta ja -tapaa sekä tuttimitaleja määritettäessä noudatetaan tätä ohjesääntöä. Muilta kuin tässä ohjesäännössä mainituilta osin noudatetaan Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan voimassa olevia sääntöjä.
2 § Yhdistyksen tunnus
Yhdistyksen virallisena tunnuksena toimii Merkuriuksen sauva, jonka koko vasen puoli on korvattu mustalla 16-hampaisella tekniikan rattaalla. Oikella puolella sauvan käärmeen pää on muutettu tietokoneen hiireksi. Tunnusta voidaan käyttää yhdistyksen nimen Tutti ry sekä perustamisvuoden 1990 kanssa tai ilman. Teksti sijaitsee hiiren oikealla puolella. Tutti ry:n viralliset värit ovat keltainen ja musta.
Tutti ry:n ainejärjestönauha
3 § Ainejärjestönauha
Ainejärjestönauha on 30 mm leveä. Nauhan pohjaväri on keltainen. Nauhan alemmassa reunassa kulkee musta viisi (5) mm leveä raita. Kahden (2) mm:n etäisyydellä mustasta raidasta kulkee toinen, kaksi (2) mm leveä musta raita.
3.1 § Kanto-oikeus
Ainejärjestönauhan kanto-oikeus on kaikilla Tutti ry:n jäsenillä, ja se säilyy myös jäsenen valmistuttua. Tutti ry:n hallitus voi perustellusta syystä myöntää käyttöoikeuden myös muulle henkilölle.
3.2 § Nauhan kantaminen
Ainejärjestönauhaa käytetään akateemisissa juhlatilaisuuksissa ja yhdistystä edustettaessa. Nauhaa käytetään Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan kuntanauhan kanssa yhdessä siten, että ylioppilaskuntanauhaa kannetaan ylempänä, poikkeuksena Tutti ry:n oma vuosijuhla, jolloin ainejärjestönauha on ylempänä.
Ainejärjestönauhaa voidaan kantaa myös ilman Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan kuntanauhaa, ei kuitenkaan Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan vuosijuhlissa.
Ainejärjestönauhaa kannettaessa tulee muun pukeutumisen olla tilaisuuden ja nauhan arvolle sopivaa. Yhdistyksen hallituksen vastuulla on tiedottaa nauhan oikeanlaisesta käytöstä.
Ainejärjestönauhaa tulee kantaa juhlapuvun sekä tumman puvun kanssa oikealta olkapäältä rinnan yli viistoon vasemmalle liivin alla. Tumman puvun kanssa käytettäessä nauhan tulee kulkea kuitenkin solmion päältä. Iltapuvun kanssa ainejärjestönauhaa voidaan kantaa ruusukkeeksi taiteltuna vasempaan rinnukseen kiinnitettynä. Nauha ei saa koskettaa paljasta ihoa.
Ainejärjestönauhan raskaampi väri (musta) kannetaan aina alempana. Ruusuke taitellaan kolmelle (3) taitokselle siten, että mustat raidat jäävät alemmas ja keskitaitoksessa oikean käden puolelle.
Tutti ry:n hallitusmerkki
4 § Yleistä
Tutti ry:n hallituksen jäsenille sekä toimihenkilöille myönnetään lupa käyttää hallitusmerkkiä toimikautensa alusta lähtien. Hallitusmerkki on kullattu, Tutti ry:n teekkarilakin kokardin mukainen pinssi. Käyttö-oikeus säilyy toimikauden päätyttyä. Merkkiä kannetaan ainejärjestönauhassa tai puvun vasemmalla puolella takin kauluksessa. Hallitusmerkkiä suositellaan kannettavaksi juhlatilaisuuksien lisäksi esimerkiksi edustustilaisuuksissa tai kansallisissa tapahtumissa, joihin henkilö osallistuu Tutti ry:n edustajana. Tutti ry:n hallitus on vastuussa hallitusmerkkien hankinnasta, säilytyksestä ja merkin alkuperäisen muodon vaalimisesta.
Tutti ry:n jäsenilleen myöntämät huomionosoitukset
5 § Kunniapinssi
Kunniapinssi myönnetään aktiivisesti Tutin toimintaa kehittäneelle jäsenelle, joka ei kuitenkaan ole toiminut yhdistyksen hallituksessa. Kunniapinssi voidaan myöntää esimerkiksi toimihenkilölle tai aktiiviselle tiimi- tai staff-toimintaan osallistuneelle henkilölle. Kunniapinssi voidaan jakaa enintään 5 kappaletta jokaista Tutti ry:n toimintavuotta kohden.
6 § Tuttimitalit
Tuttimitaleja on pronssisia, hopeisia ja kultaisia, joista kultainen on arvokkain, hopeinen toiseksi arvokkain ja pronssinen kolmanneksi arvokkain.
Kultaisia tuttimitaleita voidaan jakaa enintään 2 kpl jokaista viittä (5) Tutti ry:n toimintavuotta kohden. Hopeisia tuttimitaleita voidaan jakaa enintään 2 kpl jokaista Tutti ry:n toimintavuotta kohden. Pronssisia tuttimitaleita voidaan jakaa enintään 5 kpl jokaista Tutti ry:n toimintavuotta kohden.
Joka vuosi ei kuitenkaan ole tarkoituksena jakaa enimmäismäärää mitaleita, vaan mitali jaetaan vain sen ansaitsevalle henkilölle.
6.1. § Tuttimitalin myöntäminen
Tuttimitali voidaan myöntää yhdistyksen entiselle tai nykyiselle jäsenelle tunnustukseksi yhdistyksen hyväksi tehdystä työstä ja sen myöntämisestä päättää Tutti ry:n hallitus. Mitalia ei kuitenkaan voida myöntää yhdistyksen hallituksen jäsenelle tämän toimikauden aikana. Samalle henkilölle voidaan myöntää useampia tuttimitaleita, muttei kuitenkaan saman kalenterivuoden aikana.
Tuttimitali myönnetään yhdistyksen vuosijuhlassa ja sitä kannetaan riipuksena vasemmassa miehustassa tai vasemman rintataskun päällä tai vastaavassa paikassa. Mikäli henkilöllä on useita tuttimitaleita, kantaa hän kuitenkin vain arvoltaan korkeinta. Tuttimitalit luovuttaa yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja. Mitalin luovutuksen yhteydessä mitalin saajalle annetaan myös kunniakirja, josta käy ilmi mitalin myöntämisen perusteet.
Mitalit numeroidaan ja hallituksen on pidettävä luetteloa mitalin saaneista henkilöistä. Yhdistyksen hallitus pitää kirjaa mitalien saajista, myöntämisajankohdista ja myöntämisperusteista.
6.2 § Pronssinen tuttimitali
Pronssinen tuttimitali voidaan myöntää Tutin toimintaan aktiivisesti osallistuneelle jäsenelle, joka on toiminnallaan edesauttanut yhdistyksen menestystä tai pitänyt yllä sen hyvää henkeä. Pronssinen mitali voidaan myöntää esimerkiksi ansioituneelle yhdistyksen hallituksen tai ylioppilaskunnan edustajiston jäsenelle, mutta myös muulle yhdistyksen toimintaan osallistuneelle jäsenelle.
6.3 § Hopeinen tuttimitali
Hopeinen tuttimitali voidaan myöntää hallituksen jäsenelle tai toimihenkilölle, joka täyttää pronssisen mitalin tunnusmerkistön ja joka on toiminut tehtävässään vähintään yhden (1) toimikauden ajan. Hallitus voi vakaata harkintaa käyttäen myöntää hopeisen tuttimitalin myös muille kuin edellä mainituille henkilöille kunnianosoituksena pyyteettömästä toiminnasta tai huomattavista ansioista yhdistyksen hyväksi. Hopeinen mitali voidaan myöntää esimerkiksi kautensa aikana ansioituneelle yhdistyksen puheenjohtajalle, hallituksen jäsenelle, ylioppilaskunnassa vaikuttaneelle henkilölle tai muuten mittavasti Tutti ry:n toiminnan arvoja paikallisesti tai kansallisesti edistäneelle henkilölle.
6.4 § Kultainen tuttimitali
Kultainen tuttimitali myönnetään henkilölle, joka täyttää pronssisen ja hopeisen mitalin tunnusmerkistön, ja on edistänyt Tutti ry:n tarkoitusperiä aktiivisesti ja päämäärätietoisesti koko opiskelu-uransa ajan. Kultainen tuttimitali myönnetään pääsääntöisesti edellä mainitut kriteerit täyttäville opiskelujensa loppuvaiheessa olevalle henkilölle. Kultainen tuttimitali voidaan myöntää myös erittäin poikkeuksellisista ansioista yhdistyksen hyväksi, jolloin aiempien tuttimitaleiden tunnusmerkistön ei tarvitse välttämättä täyttyä.
7 § Kunniajäsenyys
Kunniajäsenyys on arvokkain Tutti ry:n myöntämä huomionosoitus.
7.1 § Kunniajäsenyyden myöntäminen
Kunniajäsenyys voidaan myöntää yhdistyksen entiselle tai nykyiselle jäsenelle. Yhdistyksen kokous voi yhdistyksen hallituksen esityksestä kutsua Tutti ry:n kunniajäseneksi henkilöitä, jotka ovat ansiokkaasti sekä pitkään toimineet yhdistyksen, sen toiminnan ja tarkoitusperien mukaisesti. Kunniajäsenen palkitseminen vaatii pitkää ja tarkkaa harkintaa ja hallituksen tulee tehdä esityksestään lausunto yhdistyksen kokoukseen. Kunniajäsenyys tunnusmerkkeineen myönnetään Tutti ry:n vuosijuhlassa. Kunniajäsenyyden myöntämisen yhteydessä saajalle annetaan kunniajäsenen tunnus ja kunniakirja, josta käy ilmi kunniajäsenyyden myöntämisen perusteet.
7.2 § Kunniajäsenen tunnus
Kunniajäsen saa merkiksi huomionosoituksesta kannettavakseen kunniajäsenen tunnuksen. Kunniajäsenen tunnus muodostuu hopeanvärisestä tekniikan rattaasta, jonka keskellä on Tutti ry:n tunnus. Tunnus on kiinnitetty keltaiseen nauhaan, jota kannetaan oikealla olalla. Kunniajäsenen tunnusta käytetään akateemisissa juhlatilaisuuksissa juhlapuvun kanssa.
Tunnuksien hankinnasta ja alkuperäisen muodon säilyttämisestä vastaa yhdistyksen hallitus. Tunnukset nimetään ja numeroidaan. Yhdistyksen hallituksen on pidettävä luetteloa tunnuksen saaneista kunniajäsenistä, myöntämisajankohdista ja myöntämisperusteista.
Vaasalaisen teekkariuden eteen tehdyn työn huomionosoitukset
8 § Vaasalainen kunniateekkari
Vaasalaisen kunniateekkarin arvonimi myönnetään henkilölle, joka on edistänyt suuresti vaasalaista teekkarikulttuuria.
8.1. § Kunniateekkarin arvonimen myöntäminen
Tutti ry:n hallitus voi ylähuoneen pyynnöstä päättää kastaa kunniateekkariksi vaasalaisen teekkarikulttuurin pyrkimyksiä huomattavasti edistäneen henkilön, joka ei ole entuudestaan vaasalainen teekkari. Kunniateekkarin teekkariksi kastaminen tapahtuu, kuten muillakin vaasalaisilla teekkareilla
8.2. § Kunniateekkarin arvonimen prosessi
Kunniateekkarius myönnetään yhdistyksen vuosijuhlassa alkaen vuodesta 2025. Kunniateekkarin arvonimeä voidaan jakaa tästä eteenpäin parittomina vuosina, sekä tasavuosikymmeninä. Vaasalaisen kunniateekkarin arvonimeä voidaan jakaa enintään 1 kpl jokaista Tutti ry:n toimintavuotta kohden. Tarkoituksena ei ole jakaa enimmäismäärää kunniateekkarin arvonimeä, vaan kunniateekkarin arvonimi myönnetään ainoastaan sen ansaitsevalle henkilölle.
Nimitystä seuraavana vuonna henkilö saa osallistua teekkarikasteeseen, jossa hänet kastetaan vaasalaiseksi teekkariksi. Kunniateekkarin tulee noudattaa perinneohjesäännön teekkarilakkia koskevia määräyksiä soveltuvin osin.
Tutti ry:n ulkopuolisille tahoille myöntämät huomionosoitukset
9 § Tutti ry:n pöytästandaari
Tutti ry voi huomioida yhteistyökumppaneitaan tai yksityishenkilöitä, jotka eivät voi saada entisille tai nykyisille jäsenille tarkoitettuja huomionosoituksia. Ulkopuolisille myönnettävä huomionosoitus on Tutti ry:n pöytästandaari.
Tutti ry:n pöytästandaari voidaan myöntää yhteisölle tai yksityishenkilölle, jonka kanssa yhdistys on tehnyt pitkäaikaista yhteistyötä. Päätöksen pöytästandaarin luovutuksesta tekee yhdistyksen kokous. Pöytästandaarit luovutetaan ensisijaisesti yhdistyksen vuosijuhlassa, mutta luovutus voi tapahtua myös standaarin saajan luokse tehdyn vierailun yhteydessä.
Tutti ry:n teekkarilakkiohjesääntö
10 § Teekkarilakki
Vaasan yliopiston teknisten tieteiden ainejärjestö Tutti ry:n teekkarilakki on tupsulakki, jossa on valkoinen kuusikulmainen samettipäällys, musta samettireuna ja musta lippa sekä musta tupsu. Tupsu alkaa lakin keskeltä ja kiinnittyy samettireunukseen lakin oikealla puolella.
Teekkarilakin sisävuori edustaa Vaasan värejä, jotka ovat punainen ja keltainen. Teekkarilakin mustaan samettireunukseen lipan keskikohdalle on kiinnitetty Tutti ry:n kultainen kokardi. Teekkarilakkien hankinnasta ja jakelusta vastaa Tutti ry:n hallitus.
10.1. § Käyttöoikeus
Teekkarilakkia ovat oikeutettuja käyttämään Vaasan yliopistossa tekniikan kandidaatin ja/tai diplomi-insinöörin tutkintoa suorittavat/suorittaneet henkilöt, jotka ovat tai ovat olleet Tutti ry:n jäseniä ja joille teekkarilakki on kertaalleen myönnetty. Lisäksi Tutti ry:n kunniateekkarin arvonimen ansainneet henkilöt ovat oikeutettuja teekkarilakin käyttämiseen.
10.2. § Teekkarilakin myöntäminen
Teekkarilakki voidaan myöntää aikaisintaan ensimmäisen opiskeluvuoden keväänä. Lakki ojennetaan ja sen käyttöoikeus myönnetään wapunpäivänä 1.5. niille Tutti ry:n jäsenille ja tekniikan ylioppilaille, jotka ovat täyttäneet Tutti ry:n määrittämät kriteerit. Muutoin teekkarilakki ojennetaan äitienpäivän jälkeen sen varanneille ja maksaneille. Teekkarilakin myöntää Tutti ry:n hallitus.
10.3. § Teekkarilakin käyttöaika
Teekkarilakki nostetaan olalta päähän 30.4. Topeliuksen patsaan lakituksen yhteydessä. Lakkia voi käyttää vapaasti 30.4. klo 18:00 – 30.9. klo 24:00 välisenä aikana. Teekkarilakki lasketaan juhlallisesti Tutti ry:n Lakinlaskijaisissa syyskuun viimeisenä päivänä (30.9.).
Muina aikoina teekkarilakkia voidaan käyttää tässä ohjesäännössä pykälässä 10.6. Pysyväisohjesääntö mainituissa tilaisuuksissa tai Tutti ry:n hallituksen myönnettyä luvan teekkarilakin käyttöön.
Lakinkäyttöoikeutta haetaan kirjallisesti. Kiireellisissä tapauksissa päätöksen teekkarilakin käytöstä voi tehdä Tutti ry:n hallituksessa ylintä teekkarivaltaa käyttävä henkilö eli puheenjohtaja. Tutti ry:n hallitus merkitsee myönnetyt ja evätyt käyttöoikeudet hallituksen kokouksen pöytäkirjoihin.
10.4. § Teekkarilakin käyttö
Teekkarilakkia käytetään, kuten lakkia yleensä, ei kuitenkaan teekkarilakkia tai teekkariutta halventaen. Sitä ei saa luovuttaa henkilöille, joilla ei ole teekkarilakin kanto-oikeutta. Kun teekkarilakki ei ole päässä, sitä kannetaan olkapäällä.
10.5. § Teekkarihymnin laulaminen
Vaasassa teekkareiden kokoontuessa keskiyöllä siirrytään ulkotiloihin ja noustaan korkeimmalle mahdolliselle kohdalle, nostetaan teekkarilakki käsi ojennettuna pään yläpuolelle ja lauletaan teekkarihymni kaksi kertaa. Päähineen käyttöaikana lakki palaa päähän, muutoin, kuten Lakinlaskijaisissa, lakki lasketaan olkapäälle asianmukaisesti. Ulkopaikkakunnilla kunnioitetaan muiden teekkarikulttuuria ja lauletaan teekkarihymni heidän tavallaan.
10.6. § Pysyväisohjesääntö
Myönnetään pysyvä teekkarilakinkäyttöoikeus seuraaviin tilaisuuksiin:
- Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin valtakunnalliset jäynäkisat, sekä opiskelijavaikuttajaseminaari,

- Tutti ry:n jokavuotiset Kansalliset Lumenveistot, joissa teekkarilakinkäyttöoikeus alkaa tapahtuman alkaessa ja päättyy teekkarihymniin ,
- Tutti ry:n järjestämät excursiot, joissa teekkarilakinkäyttöoikeus alkaa kulkuneuvoon noustessa ja päättyy viimeisen excursiopäivän päättyessä,

- Sähköpäivät, Titeenien taistot, Automaatioteekkaripäivät ja Energiateekkaripäivät, joissa teekkarilakinkäyttöoikeus alkaa kulkuneuvoon noustessa ja päättyy viimeisen tapahtumapäivän päättyessä,
- lippuairueessa tai akateemisissa kulkueissa toimiville,
- tilaisuuksiin, joissa henkilö esittelee joko Tutti ry:tä tai Vaasan yliopistoa, jolloin teekkarilakinkäyttöoikeus on voimassa tilaisuuden ajan,
- Publiikissa valmistuville
Tutti ry:n haalariohjesääntö
11 § Haalarit
Pukeutumalla Tutti ry:n haalareihin edustat Tuttia, sekä noudatat hyviä käytöstapoja. Haalareita ei saa pestä muuten kuin niin, että opiskelija on pukeutunut niihin. Haalareita saa pitää miten haluaa opiskeluvuodesta riippumatta. Ensimmäisenä vuotena haalareiden painatusten päälle ei saa ommella haalarimerkkejä.
Ohjesäännön voimassaolo
12 § Voimassaolo
Perinneohjesääntö on voimassa, kunnes yhdistyksen kokous päätöksellään sitä muuttaa. Muutokset ohjesääntöön valmistelee Tutti ry:n perinneseura Ylähuone, Tutti ry:n hallituksen pyynnöstä.
Yleistä
1 § Yleistä
Yhdistyslain, Tutti ry:n (jäljempänä yhdistys) sääntöjen ja muiden ohjesääntöjen ohella yhdistyksen taloudenhoidossa noudatetaan tämän talousohjesäännön määräyksiä.

2 § Yhdistyksen talous
Yhdistyksen talous käsittää yhdistyksen nimissä tapahtuvan taloudellisen toiminnan. Yhdistyksen talous muodostuu niistä tuloista, joita yhdistys saa, niistä menoista, joita yhdistys on aiheuttanut tai vastuista, jotka yhdistykselle kuuluvat, sekä niistä kiinteistöistä, arvopapereista ja muusta omaisuudesta, joita yhdistys omistaa.

3 § Taloudenhoidon vastuu
Yhdistyksen hallituksen on huolehdittava, että yhdistyksen taloudenhoito on järjestetty lainmukaisella ja luotettavalla tavalla. Yhdistyksen taloudenhoidosta vastaa ensisijaisesti hallituksen talousvastaava.
Talousvastaavan ja puheenjohtajan vastuulla on valmistella esitys yhdistyksen talousarvioksi, sekä tarvittaessa päivittää yhdistyksen sijoitussuunnitelmaa. Talousvastaavan vastuulla on järjestää yhdistyksen kirjanpito kahdenkertaisena, panna täytäntöön yhdistyksen taloutta koskevat hallituksen päätökset, valmistella yhdistyksen tilinpäätös, sekä huolehtia yhdistyksen omistamista arvopapereista ja muusta sijoitusvarallisuudesta sijoitussuunnitelman mukaisesti. Lisäksi talousvastaavan tehtävänä on hyväksyä tulo- ja menotositteet, sekä hoitaa muut talouden operatiiviset tehtävät.

4 § Sopimukset ja maksut
Sopimukset ja muut asiakirjat allekirjoittavat ne henkilöt, joilla yhdistyksen sääntöjen 11 §:n mukaan on siihen oikeus. Kaksivuotiset ja sitä pidemmät Tutti ry:tä sitovat sopimukset on poikkeuksetta hyväksyttävä hallituksen kokouksessa.

5 § Nimenkirjoitus- ja tilinkäyttöoikeudet, sekä maksukortit
Hallituksen tulee määrätä viimeistään toisessa kokouksessaan tilinkäyttöoikeudet, maksukorttien haltijat ja muut yhdistyksen taloudenhoitoon liittyvät valtuudet.

6 § Sijoituksista päättäminen
Yhdistyksellä on oltava yhdistyksen kokouksessa hyväksytty sijoitusstrategia, jossa määritellään sijoitustoiminnan harjoittamiseen liittyvät keskeiset periaatteet. Hallituksen kokous voi päätöksellään sijoitusstrategian rajoissa ostaa sekä myydä rahastoja.
Rahaliikenne
7 § Yleistä rahaliikenteestä
Yhdistyksen varojen käytön tulee perustua yleiskokouksen hyväksymään vuosittaiseen talousarvioon. Hallitus päättää kokouksessaan kuinka paljon yhdistyksen varoja voidaan käyttää kuhunkin tapahtumaan tai hankintaan. Hallituksen on huomioitava päätöksessään yhdistyksen taloudellinen tilanne sekä tilikauden talousarvio.

8 § Kulukorvaukset
Hallituksen jäsenille, toimihenkilöille, sekä muille asianomaisille korvataan tarvittaessa heidän omista rahoistaan maksamat yhdistykselle kuuluvat kulut, jotka yhdistyksen hallitus on kokouksessaan hyväksynyt ja joista on kuitti todisteena. Hallituksen tulee määrätä viimeistään toisessa kokouksessaan korvattavien kulujen raamit kulukorvauksien
määrän ja aiheen suhteen. Lisäksi hallitus voi päätöksellään maksaa tarvittaville osapuolille päivärahoja tai kilometrikorvauksia verohallinnon ohjeistuksen mukaisesti.
9 § Talousarvio
Yhdistyksellä tulee olla yhdistyksen kokouksessa hyväksytty talousarvio. Lisätalousarvio tulee laatia silloin, kun yhdistyksen taloudenhoidossa tapahtuu muutoksia, joita ei varsinaista talousarviota laadittaessa ole voitu ottaa huomioon ja jotka ovat vaikutukseltaan merkittäviä. Lisätalousarvio laaditaan samaa menettelyä noudattaen kuin varsinainen talousarvio.
Yksittäisten tapahtumien osalta tulee tapahtuman järjestäjän laatia hallituksen kokouksessa hyväksyttävä talousarvio.

10 § Maksujen hyväksyminen
Yhdistyksen suorittamat maksut on hyväksyttävä ennakkoon hallituksen kokouksessa. Alle sadan (100) euron yhdistyksen nimissä tehtävät maksut tai hankinnat voi tarvittaessa hyväksyä hallituksen puheenjohtaja.

11 § Maksujen maksaminen
Yhdistyksen maksujen suorittamisen tulee perustua jo hyväksyttyihin laskuihin, yhdistyksen kokouksen tai hallituksen päätöksiin.
Yhdistyksen maksut maksetaan lähtökohtaisesti pankkitililtä tai maksukorteilta. Tarvittaessa maksut voidaan maksaa myös käteiskassasta. Saatu kuitti tai tosite on liitettävä maksun perusteena olevaan alkuperäiseen laskuun tai muuhun asiakirjaan kuten kulukorvausanomukseen.

12 § Maksujen vastaanottaminen
Yhdistykselle suoritettavat maksut ohjataan ensisijaisesti pankkitileille tai tarvittaessa käteiskassaan. Saatuun suoritukseen on liitettävä asianmukainen selvitys tulon aiheutumisesta.

13 § Tositteiden säilyttäminen
Kuitit, tiliotteet ja muut tositteet on säilytettävä vallitsevan lainsäädännön mukaisesti.

14 § Käteiskassa
Käteiskassaa hoitaa yhdistyksen talousvastaava. Talousvastaavan tulee säilyttää käteiskassaa niin, että siihen eivät pääse hallituksen ulkopuoliset henkilöt luvatta. Käteiskassa tulee laskea aina ennen ja jälkeen myyntitapahtuman, sekä kirjata tuloista asianmukainen kuitti, josta selviää myyty tuote, määrä, hinta ja päivämäärä. Käteiskassassa tulee pitää vain tarvittava määrä pohjakassaa ja loput tulee tilittää yhdistyksen tilille.
Kirjanpito
15 § Kirjanpidon järjestäminen
Yhdistyksen kirjanpito järjestetään kahdenkertaisena kirjanpitona kirjanpitolaissa ja kirjanpitoasetuksessa sekä muualla laissa säädettyjä kulloinkin voimassa olevia määräyksiä noudattaen ottaen lisäksi huomioon tämän taloudenhoidon ohjesäännön erityismääräykset, mahdolliset yhdistyksessä tehtyjen päätösten kautta syntyneet muut määräykset sekä tarvittaessa Kirjanpitolautakunnan antamat suositukset.
Käteiskassoista pidetään erillistä maksuperusteista kirjanpitoa.

16 § Omaisuuskirjanpito
Yhdistyksen vaihto- tai käyttöomaisuudesta on pidettävä asianmukaista kirjanpitoa. Arvopaperiluetteloon on merkittävä laatua, hankinta-arvoa ja kirjanpitoa koskevat tiedot. Arvopaperit on säilytettävä arvo-osuustilillä, mikäli mahdollista. Muussa tapauksessa arvopaperit on säilytettävä varmassa säilytyspaikassa erillään yksityisistä ja muista varoista.

17 § Kirjanpito ja tilijärjestelmä
Yhdistyksen juoksevaan kirjanpitoon merkitään tilitapahtumina menot, tulot ja maksutapahtumat sekä niiden oikaisuerät.

18 § Kirjaukset
Kirjausten on perustuttava päivättyyn ja numeroituun tositteeseen, joka todentaa tilitapahtuman. Menotositteesta on käytävä selville vastaanotettu ja tulotositteesta luovutettu suorite. Tositteen, joka todentaa suoritetun maksun, tulee olla maksun saajan tai maksun välittäneen rahalaitoksen tai muun vastaavan antama. Oikaisu- ja siirtokirjauksen todentava tosite on asianmukaisesti varmennettava.
Tilinpäätös ja tilintarkastus
19 § Tilinpäätös
Yhdistyksen tilit päätetään tilikausittain. Hallituksen on annettava kirjanpitolain ja - asetuksen sekä muualla laissa säädettyjen määräysten mukainen tilinpäätös ja tilit liitteineen toiminnantarkastajien tarkastettavaksi, vähintään kaksikymmentäyksi (21) vuorokautta ennen sitä kokousta, jossa tilinpäätös vahvistetaan.

20 § Tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen
Yhdistyksen hallitus vahvistaa tilinpäätöksen ja esittää sitä hyväksyttäväksi yhdistyksen kokoukselle. Tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille päättää yhdistyksen kokous.

21 § Toiminnantarkastajat
Yhdistyksen sääntöjen mukaisesti valitut kaksi varsinaista toiminnantarkastajaa tai näiden ollessa estyneitä heidän varatoiminnantarkastajansa suorittavat yhdistyksen tilintarkastuksen tilintarkastuslaissa ja muualla laissa säädettyjen määräyksien mukaisesti. Toiminnantarkastajien tulee olla esteettömiä ja päteviä toimimaan toiminnantarkastajina.

22 § Toiminnantarkastuksessa tarvittava aineisto
Hallitus on velvollinen antamaan toiminnantarkastajien käytettäväksi kaiken sen aineiston, jonka nämä katsovat tarvitsevansa tarkastuksessaan, kuten kirjanpidon tositeaineiston, pöytäkirjat, jäsenluettelon ja toimintakertomukset, säännöt, sopimukset sekä muut asiakirjat, joilla on merkitystä tarkastettaessa yhdistyksen toimintaa.

23 § Toiminnantarkastajien tehtävä
Tehtävässään toiminnantarkastajien on
1. Todettava, että yhdistyksen toiminnassa on noudatettu yhdistyslakia ja yhdistyksen sääntöjä ja muita yhdistystä koskevia säädöksiä ja hyvää hallintotapaa,
2. Perehdyttävä yhdistyksen kokousten, hallituksen ja eri toimikuntien pöytäkirjoihin ja todettava, että päätöksiä on noudatettu ja että pöytäkirjat on asianmukaisesti allekirjoitettu,
3. Todettava, että yhdistyksen taloutta on hoidettu huolellisesti ja tämän ohjesäännön määräysten mukaisesti,
4. Todettava, että yhdistyksen kirjanpidossa on noudatettu kirjanpitolakia ja -asetusta ja että tilinavaukset perustuvat vahvistettuun tilinpäätökseen sekä että kirjaukset perustuvat asianmukaisesti hyväksyttyihin tositteisiin,
5. Todettava, että kaikki asianomaiset henkilöt ovat allekirjoittaneet tilinpäätöksen.
Lisäksi toiminnantarkastajien on tehtävä suorittamastaan tarkastuksesta merkintä tilinpäätökseen.
Ohjesäännön voimassaolo
24 § Voimassaolo
Talousohjesääntö on voimassa, kunnes yhdistyksen kokous päätöksellään sitä Tutti ry:n sääntöjen mukaisesti muuttaa. Muutokset ohjesääntöön valmistelee Tutti ry:n hallitus. Muutokset astuvat voimaan, kuten Tutti ry:n säännöissä on mainittu.
1 . Tarkoitus
Tutin yhdenvertaisuusohjeistus ja eettinen ohjesääntö, eli Code of Tutti, on tehty vuonna 2025 yhdessä hallituksen ja hyvissektorin kanssa. Tutti on kasvanut järjestönä niin suureksi, että on hyvä olla omat pelisäännöt tapahtumien ja toiminnan jatkuvuuden kehittämiseksi sekä ylläpitämiseksi. Tavoitteena on edesauttaa yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa yhteisössämme. Tutin ja yhteisömme tavoitteena on kannustaa kaikkia yrittämään, luomaan uutta sekä puhumaan ajatuksistaan ilman pelkoa tuomitsemisesta tai arvostelusta. Tutti järjestää kaksi kertaa vuodessa palautekyselyn, jossa osana kyselyä on hyvinvointikysely. Hyvinvointikyselyn tarkoituksena on kartoittaa jäsenistön tarpeita hyvinvointiin ja yhdenvertaisuuteen liittyvissä haasteissa. Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon tulee näkyä jokapäiväisessä toiminnassa. Tutille on tärkeää, että jokainen saa tulla toimintaan mukaan sellaisena kuin on. Opiskelijoiden hyvinvointi on myös tärkeä osa opiskeluja ja Tutti haluaa omalla työpanoksellaan olla mahdollistamassa ainutlaatuista ja ikimuistoista opiskeluaikaa ihan jokaiselle
2 . Kohderyhmä
Code of Tutti koskee kaikkia yhdistyksen jäseniä, sidosryhmiä, yhteistyökumppaneita sekä yhdistyksen toimintaan osallistuvia. Code of Tutti ohjeistaa jokaista toimintaan osallistuvaa noudattamaan hyviä käytöstapoja ja Tutin arvoja. Code of Tuttia sovelletaan kaikessa yhdistyksen toiminnassa viestinnästä ja yhteistöistä aina tapahtumissa toimimiseen asti.
3 . Yhdenvertaisuus ja vastuullisuus
Tutti pyrkii mahdollisuuksiensa mukaan tukemaan jäseniään esimerkiksi toimintaa osallistumisen tai erilaisiin elämäntilanteisiin liittyvissä haasteissa sekä häirintään liittyvissä kysymyksissä ja tapauksissa. Tutissa toimii häirintäyhdyshenkilö, järjestöhyvikset sekä nimetyt tapahtumahyvikset, jotka vastaavat tämän yhdenvertaisuusohjeistuksen sisällön toteutumisesta ja ylläpidosta kaikessa yhdistyksen toiminnassa. Yhdistyksen hallituksen tehtävänä on edesauttaa opiskelijoidensa yhdenvertaisuutta ja hyvinvointia samalla tukien häirintäyhdyshenkilöä ja hyviksiä. Tutti pyrkii ja kannustaa jatkuvasti toimimaan ympäristöystävällisesti ja vastuullisesti. Tutti toteuttaa kierrätystä ja jätteiden lajittelua toiminnassaan ja tapahtumissaan, sekä pyrkii hyödyntämään kiertotalouden ratkaisuja mahdollisuuksien mukaan. Tutti edistää kestävän kehityksen näkyvyyttä kampuksella ja omassa toiminnassaan. Ympäristöstä huolehtiminen on avainasemassa tapahtumien järjestämisessä ja pidämme huolta aina omista roskista ja ympäristövaikutuksestamme. Tutti valitsee yhteistyökumppaneikseen ainoastaan luotettavia ja vastuullisia tahoja, joiden arvot ja eettiset toimintaperiaatteet vastaavat yhdistyksen toimintaperiaatteita.
4 . Hyvissektori
Hyvissektori muodostuu Tutin puheenjohtajasta, Tutin häirintäyhdyshenkilöstä sekä 3-5 Tutin hallituksessa tai tiimissä toimivasta järjestöhyviksestä. Hyvissektorin tehtävänä on kehittää ja ylläpitää yhdenvertaista toimintaa niin tapahtumissa kuin muussa toiminnassa välttääksemme häiriökäyttäytymistä. Hyvissektori käsittelee kaikki tapahtumiin ja toimintaan liittyvät häirintäilmoitukset. Kaikki hyvissektorin toimijat ovat käyneet VYYn hyviskoulutuksen viimeistään sen kalenterivuoden aikana, jona toimii hyvisektorissa. Hyvissektorin tehtävänä on toimia keskustelukanavana hyvinvointiin ja yhdenvertaisuuteen liittyvissä tilanteissa. Häirintäyhdyshenkilö ja järjestöhyvikset valitaan hallituksen päätöksellä hallituksen ensimmäisessä kokouksessa ja heidän toimikautensa on yksi kalenterivuosi. Hyvissektorin ja hyviksien toiminnasta on vastuussa Tutin häirintäyhdyshenkilö, joka vastaa myös häirintälomakkeen ylläpitämisestä. Häirinnästä voi ilmoittaa häirintäyhdyshenkilölle tai hyvikselle häirinnän kohteet tai sivusta seuranneet. Hyvissektorin toiminta perustuu aina luottamukseen ja häirinnän kohteeksi joutunut pystyy aina ilmoittamaan asiasta myös anonyymisti.
5 . Toimiminen tapahtumissa
Code of Tutti ohjaa tapahtumiin ja toimintaan osallistuvia toimimaan hyvien käytöstapojen mukaisesti. Code of Tutti sisältää Tutin omat Turvallisemman tilan periaatteet, joiden avulla pyritään ohjaamaan ja ohjeistamaan tapahtumiin ja toimintaan osallistuvia kohti yhdenvertaista tulevaisuutta. Jokainen on tervetullut tapahtumiin omana itsenään ilman pelkoa kiusaamisesta tai häirinnästä.
Turvallisemman tilan periaatteet:
Seuraavat Turvallisemman tilan periaatteet sitovat kaikkia toimintaamme ja tapahtumiimme osallistuvia:
- Pidä mielesi avoimena ja kuuntele toisia
- Arvosta jokaista omana itsenään
- Kohtele kaikkia kunnioittavasti ja arvosta heidän näkemyksiään.
- Vältä ennakkoluuloja ja oletuksia toisista.
- Vältä syrjiviä ja muita arvottavia ilmauksia.
- Kunnioita muiden rajoja, itsemääräämisoikeutta sekä omaisuutta.
- Puutu häirintään ja ole tukena sekä apuna niille, jotka tarvitsevat sitä.
- Ei jätetä ketään yksin.
  Emme suvaitse:
- rasismia
- seksuaalista tai muuta häirintää
- syrjintää tai kiusaamista
- väkivaltaa
- sukupuoleen tai seksuaalisuuteen liittyviä syrjiviä asenteita
- laittomien huumausaineiden käyttöä
- tai mitään näihin verrattavaa.
Turvallisemman tilan periaatteiden rikkomiseen puututaan. Tarvittaessa häiriökäyttäytyjä voidaan poistaa tapahtumasta. Jos koet, että Turvallisemman tilan periaatteita on rikottu, ota yhteyttä tapahtuman hyviksiin tai Tutin häirintäyhdyshenkilöön. Jos tilanne sallii, puutu Turvallisemman tilan periaatteita rikkovaan toimintaan.
6 . Miten toimia, jos koet tai todistat häirintää tapahtumassa tai toiminnassa?
Häirintätapauksissa jokaisella on velvollisuus puuttua häirintään ja viedä viesti tapahtumajärjestäjille, häirintäyhdyshenkilölle, hyviksille tai yhdistyksen hallitukselle. Hyvissektori käsittelee kaikki häirintätapaukset ja kommunikoi hallituksen kanssa ainoastaan tilanteen vakavuuden niin vaatiessa. Mikäli häirintätapaus tulee Tutin hallituksen käsittelyyn, käsittelee asiaa ainoastaan Tutin istuva hallitus sekä toimihenkilöt. Tilanteet pyritään pitämään aina anonyymeina ja jokaisen henkilöllisyyttä pyritään tilanteesta riippumatta suojelemaan. Luottamus on kaiken avain. Ainoastaan vakavissa tilanteissa häirintää suorittaneen henkilön identiteetti tuodaan hallituksen tietoon. Näin tyypillisesti toimitaan ainoastaan pitkäkestoisen häirinnän yhteydessä ja siinä tapauksessa ettei varoituksilla ole ollut vaikutusta.
1. Ota yhteys hyvikseen. Jokaisessa Tutin tapahtumassa on tapahtumahyvikset paikalla. Tutin häirintäyhdyshenkilön ja järjestöhyviksien tiedot löydät nettisivuilta tai tämän ohjesäännön lopusta.
2. Jos et saa yhteyttä tapahtumahyvikseen, tee häirintäilmoitus. Huomioitavaa on, että häirintäilmoituksen pystyy tekemään myös anonyymisti.
3. Mikäli teet häirintäilmoituksen omalla nimelläsi, hyvissektori ottaa sinuun yhteyttä, kun asia on käsittelyssä. Näissä tilanteissa kuitenkin aina pyritään säilyttämään anonyymiteetti.
4. Tutin hyvissektori analysoi tilanteen ja tekee tilanteesta yleisselvityksen. Joissain häirintätapauksissa hyvissektori käyttää VYYn häirintäyhdyshenkilöä apuna tapauksen purussa, mikäli asianomaiset ovat antaneet tähän luvan.
5. Jos on tapahtunut rikos, Hyvissektori pystyy antamaan vertaistukea ja ohjaamaan oikeaan suuntaan. Huomioitavaa on kuitenkin se, ettei Hyvissektorilla ole lain silmissä oikeutta saattaa rikollista vastuuseen.
7 . Häiritsevä käyttäytyminen
Epäkunnioittavaan käytökseen kuuluu muun muassa:
- Fyysinen häirintä kaikissa sen muodoissa.
- Ahdistelu kaikissa sen muodoissa.
- Kommentit, jotka kohdistuvat esimerkiksi sukupuoli-identiteettiin, kansalaisuuteen, kieleen, vakaumukseen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai muuhun henkilökohtaiseen aiheeseen.
- Syrjintä sen kaikissa muodoissa.
8 . Hyvissektorin toimenpiteet
Tutin hyvissektori käsittelee kaikki häirintäilmoitukset ja analysoi jokaisen tilanteen erikseen. Tutilla on käytössä varoituskäytännöt, joiden avulla pyritään ohjaamaan toimintaa niin, että kaikki saavat nauttia opiskelijaelämästä yhdenvertaisesti ja ilman häirintää. Langetettava kurinpitotoimenpide voi olla huomautus, kirjallinen varoitus tai määräaikainen kurinpitotoimi, joka kattaa toimintaan ja tapahtumiin osallistumisen epäämisen. Kurinpitotoimesta on ilmoitettava häirintään syyllistyneelle mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään viiden vuorokauden kuluessa päätöksenteosta. Langettava kurinpitotoimi astuu voimaan tiedoksiannosta. Hyvissektori ylläpitää langetetuista kurinpitotoimista arkistoa maksimissaan 2 vuotta niiden täytäntöönpanosta. Hyvissektori pyrkii aina hoitamaan häirintätilanteet neuvoin ja kehotuksin, jolloin pyritään edistämään sovinnollisuutta. Hallituksen tai Hyvissektorin jäsenen ollessa asianomaisena tai häirinnän tekijänä, hänen tulee jäävätä itsensä toimintaprosesseissa. Mikäli häirintään syyllistynyt henkilö on Tutin hallituslainen tai toimihenkilö, Tutin hallitus voi yksimielisellä päätöksellä poiketa rangaistusasteikosta. Rivijäsenen osalta poikkeaminen edellyttää äärimmäistä häirintätapausta. Häirintätapauksista tulee tehdä häirintäilmoitus 3 kuukauden kuluessa tapauksesta, jotta tapaus otetaan käsittelyyn.
8.1. Huomautus
Häirintätapauksissa käydään aina erilliset keskustelut häirinnän kohteeksi joutuneen henkilön sekä häirintää suorittaneen henkilön kanssa. Tapauskohtaisesti tilanne pyritään käymään läpi osapuolten välillä ja mahdollisuuksien mukaan yritetään sovitella asia. Ensisijaisesti tapahtumissa häirintää tehnyt henkilö poistetaan ko. tapahtumasta ja häirintätapaus puretaan hyvissektorin toimesta seuraavina päivinä. Hyvissektori pyrkii selvittämään kaikki ilmaantuvat asiahaarat niin häirinnän osapuolten kuin todistajien näkökulmasta. Keskustelun tavoitteena on käydä tilanne läpi ja ohjeistaa väärin toiminutta, jottei häiritsevä käyttäytyminen toistuisi. Keskusteluun osallistuu aina Tutin häirintäyhdyshenkilö ja yksi järjestöhyviksistä. Hyvissektori voi asiahaarojen vallitessa antaa huomautuksen häirintää suorittaneelle henkilölle.
8.2. Kirjallinen varoitus
Ennen kirjallista varoitusta toteutetaan esiselvitys tilanteesta ja pyritään kuulemaan jokaista tilanteen osapuolta, kuten kohdassa 8.1. Tilanteen vakavuuden ja muiden ilmaantuvien asiahaarojen perusteella häirintää tehneelle henkilölle voidaan antaa kirjallinen varoitus, jonka tarkoituksena on ohjeistaa väärin toiminutta. Kirjallinen varoitus on usein seuraamusta jatkuvasta tai vakavuudeltaan kriittisestä ja tiedostetusti tehdystä häirinnästä. Varoituksen tarkoituksena ei ole rangaista ko. henkilöä vaan ohjata hänet noudattamaan yhteisiä arvojamme ja käyttäytymisnormejamme. Kirjallinen varoitus käydään läpi hyvissektorin ja hallituksen kanssa, jolloin kirjallisesta varoituksesta tehdään anonyymi läpikäynti hallituksen kokoukseen.
8.3. Määräaikainen kurinpitotoimi
Mikäli huomautuksesta ja varoituksesta huolimatta häiritsevä käyttäytyminen ja yhteisten pelisääntöjen laiminlyöminen jatkuu, voidaan henkilölle langettaa määräaikainen kurinpitotoimi, jolloin hän ei voi osallistua Tutin toimintaan tai tapahtumiin. Määräaikainen kurinpitotoimi tarkoittaa määräaikaista erottamista ja sen pituus voi vaihdella 1-6 kk välillä. Määräaikainen erottaminen ei kuitenkaan vaikuta demokratian täytäntöönpanoon, jolloin jäsen voi osallistua yhdistyksen yleiskokouksiin. Jäsenellä on oikeus valittaa määräaikaisesta erottamisesta 14 vuorokauden kuluessa kurinpitotoimen tiedonannosta toimittamalla vastine hallituksen puheenjohtajalle. Määräaikaisesta erottamisesta päättää yhdistyksen hallitus.
8.4. Erottaminen
Mikäli häiritsevä käyttäytyminen ei lopu varoituksesta ja määräaikaisesta kurinpitotoimista huolimatta hallitus voi pohtia raskauttavien asiahaarojen vallitessa jäsenen erottamista. Hallitus tekee viime kädessä päätöksen erottamisesta. Erottamisesta on säädetty tarkemmin yhdistyksen säännöissä kohdassa 6 Jäsenen erottaminen. Huomioitavaa on, että erottamiseen johtavassa tilanteessa jäsen on selkeästi rikkonut yhdistyksen hyväksymiä toiminnassa noudatettavia sääntöjä törkeällä tavalla.
9 . Kehittämistyö
Code of Tuttia kehitetään ja ylläpidetään jatkuvasti hallituksen ja hyvissektorin toimesta. Dokumenttia tarkastellaan joka toinen vuosi ja tarkoituksena on muokata asiakirjasta mahdollisimman selkeä kokonaisuus, joka mahdollistaa järjestön yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen toiminnan.
10 . Hyvissektorin yhteystiedot ja linkit
10.1. Tutin häirintäyhdyshenkilö:
Hyvinvointivastaava Millie Kivinen
telegram: @milliekivinen
sähköposti: hyvinvointi@tutti.fi
10.2. Tutin järjestöhyvikset 2025:
Projektimestari Paavo Tonteri, telegram: @paavotonteri
Ulkosuhdevastaava Minea Mecklin, telegram: @mineamec
Varapuheenjohtaja Daniel Kallström, telegram: @danielkallstrom
ESTIEM-vastaava Emma Toropanen, telegram: @emmatoropainen
Viestintävastaava Jaakko Meltola, telegram: @jakemeltola
10.3. VYYn tapahtuma pelisäännöt Linkki
10.4. Tutin Turvallisemman tilan periaatteet (Kappale 5)
10.5. Häirintälomake Linkki
10.6. Mieli ry kriisipuhelin Linkki
10.7. VYY häirintäyhdyshenkilö Linkki
Tutti säilyttää tietojasi tarvittavan ajan tilanteen mukaan. Tiedot poistetaan, kun asia on loppuun käsitelty.
Tutti velvoittaa kaikkia jäseniää toimimaan näiden ohjeistusten mukaisesti niin tapahtumissa kuin muussa toiminnassa.

Toimintaa ohjaavat dokumentit

Missio, visio ja arvot

Missio:Tutti ry harjoittaa aktiivista jäsenistön edunvalvontaa, opiskelijatoiminnan kehittämistäja Tuttilaisen kulttuurin vaalimista. Tutin tavoitteena on parantaa jäsenistönsähyvinvointia sekä luoda elinvoimainen yhteisö, jossa kaikilla on paikkansa.

Visio: Tutti on perinteikäs, tunnettu ja jatkuvasti kasvava teknillisten tieteiden kattojärjestö,joka yhdessä sidosryhmiensä kanssa muodostaa vahvan ja monimuotoisenopiskelijayhteisön.

Arvot: Tutti ry:n toiminnan perustana ovat läpinäkyvyys, vastuullisuus ja yhdenvertaisuus, jotkaohjaavat päätöksentekoa ja yhteisön toimintaa. Yhdistys edistää hyvinvointia jayhteisöllisyyttä vaalimalla tuttihenkisyyttä, joka näkyy arjessa, tapahtumissa jayhteisessä tekemisessä.

Strategia

Talous

Edunvalvonta

Opiskelijakulttuuri ja fuksikasvatus

Viestintä

Hallinto

Poikkitieteellisyys

Sidosryhmät

Toimitilat

Kansainvälisyys

Säännöt

Yhdistyksen säännöt

Perinneohjesäännöt

Talousohjesääntö

Code of Tutti

Missio:
Tutti ry harjoittaa aktiivista jäsenistön edunvalvontaa, opiskelijatoiminnan kehittämistäja Tuttilaisen kulttuurin vaalimista. Tutin tavoitteena on parantaa jäsenistönsähyvinvointia sekä luoda elinvoimainen yhteisö, jossa kaikilla on paikkansa.

Visio:
Tutti on perinteikäs, tunnettu ja jatkuvasti kasvava teknillisten tieteiden kattojärjestö,joka yhdessä sidosryhmiensä kanssa muodostaa vahvan ja monimuotoisenopiskelijayhteisön.

Arvot:
Tutti ry:n toiminnan perustana ovat läpinäkyvyys, vastuullisuus ja yhdenvertaisuus, jotkaohjaavat päätöksentekoa ja yhteisön toimintaa. Yhdistys edistää hyvinvointia jayhteisöllisyyttä vaalimalla tuttihenkisyyttä, joka näkyy arjessa, tapahtumissa jayhteisessä tekemisessä.